Ruokosuodatin poistaa hulevesistä typpeä, fosforia ja kiintoaineita. Nyt Kouvolassa tutkitaan, jääkö suodattimeen myös mikromuovi.
Kouvolan kaupunki on mukana Luonnonvarakeskus Luken pilottihankkeessa, jossa tutkitaan järviruo’osta tehdyn suodattimen kykyä poistaa hulevesistä mikromuovia. Hanke yhdistää niin paikallista osaamista, kaupungin aktiivisuutta kuin uutta tutkimustakin.
Kouvolan ruokosuodattimet sijaitsevat Maijanaron massapankin purkuojassa ja Paskolammen purkuojassa, jonka läpi virtaavat lumenkaatopaikalla sulavat aurauslumet. Paskolammelta suodattimen läpi suodattuva vesi laskee Myrkkyojan ja Natura-alueen kautta Kymijokeen.
Nyt tutkitaan, voiko Paskolammen purkuojan ruokosuodatin suodattaa vedestä myös mikromuovia. Mikromuovia on etenkin aurauslumen sulamisvesissä, johon sitä irtoaa muun muassa autonrenkaista ja tiemerkinnöistä.
– Luonnonvarakeskus maksoi lumenkaatopaikan purkuojan suodattimen rakentamisen, ja kaupunki rakennutti sen. Nyt tutkimme, millaisia mittauksia siitä saadaan ja millaisiin kohtiin suodattimia voisi jatkossa rakentaa. Saamme hyvät mittaukset tehtyä sekä suodattimen ylä- että alapuolisesta vedestä, kun lumen sulaminen pääsee vauhtiin. Lunta on kaikkiaan noin 100 000 kuutiota, suunnitteluinsinööri Jussi Kimmo Kouvolan kaupungilta kertoo.
Ruokosuodatin torjuu vesien rehevöitymistä
Ruokosuodatin on järviruo’osta tehty rakennelma, joka on leveimmillään noin 4-5 metriä. Sellaisen voi rakentaa ojaan, puroon tai muuhun virtaavaan veteen.
Suodatin torjuu vesien rehevöitymistä kahdella tavalla. Järviruo’on kerääminen järvestä vähentää rehevöitymistä ja itse suodatin näyttää suodattavan hyvin typpeä, fosforia ja kiintoainesta ja mahdollisesti myös mikromuovia.
Lumenkaatopaikan ruokosuodatin on osa EU:n Interreg-ohjelman rahoittamaa Fanplesstic-sea -hanketta, jossa etsitään kustannustehokkaita menetelmiä estämään mikromuovin kulkeutumista vesistöihin. Nyt tutkitaan, pystyykö ruokosuodatin suodattamaan mikromuovia.
– Pyrimme kehittämään luonnonmateriaaleista suodattimia, jotka ovat helppoja rakentaa ojiin ja teiden varsille. Maijanarolla oli lupaavia tuloksia ravinteiden ja kiintoaineiden vähenemisestä. Nyt kokeillaan, miten järviruo’osta tehty rakennelma voisi pidättää mikromuovia. Meidän tietojemme mukaan missään muualla ei ole käytetty ruokosuodatinta tähän, Luonnonvarakeskus Luken tutkija Marjatta Vahvaselkä kertoo.
Vahvaselän mukaan liikenteen mikromuovit ovat suurin yksittäinen vesistön mikromuovien lähde. Niitä on etenkin aurauslumessa, pahimmillaan jopa yli 10 000 mikromuovipartikkelia per kuutiometri.
Lumenkaatopaikan ruokosuodattimen vedestä otetut mikromuovinäytteet lähetetään analysoitaviksi Tanskaan Aalborgin yliopistoon.
– Samassa paikassa analysoidaan kaikki hankkeen näytteet. Tähän asti haasteena on ollut analyysimenetelmien kirjavuus. Eri laboratorioissa käytetään eri metodeja, eivätkä tulokset ole olleet vertailukelpoisia, Vahvaselkä kertoo.
Iittiläisestä järviruo’osta syntyy uudenlaisia suodattimia
Kouvolassa suodattimia on tehty kaupungin, paikallisten osaajien ja tutkimushankkeiden yhteistyönä.
– Kouvola toimii järviruo’on käytössä hyvänä esimerkkinä. Suodattimissa käytettävä ruoko kerätään talvella Iitin ja Kouvolan alueelta, ja suodattimeen voi hyödyntää myös sellaista ruokoa, joka ei ole aivan priimaa. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä ja kaupunki on ollut aktiivisesti mukana, sanoo suodatinta suunnittelemassa mukana ollut kouvolalainen järviruokoasiantuntija Tanja Kukkola, joka on ollut tuomassa järviruokotuntemusta Kouvolaan jo kymmenen vuoden ajan.
Luonnonvarakeskuksen pilottihanke kestää vuoden loppuun. Nyt mietitään kiinnostavan kehitystyön jatkorahoitusmahdollisuuksia.
Vuoden aikana Kouvolassa tutkitaan myös, miten hyvin suodatin suodattaa, mikä on sille toimivin poikkileikkausmuoto, miten kauan suodatin kestää toiminnassa ennen kuin ruokoa pitää uusia ja mihin suodattimia on järkevä rakentaa.
Lisätietoja
Jussi Kimmo, suunnitteluinsinööri, p. 020 615 7148, jussi.kimmo@kouvola.fi
Marjatta Vahvaselkä, tutkija, TkT, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 0295 322 208, marjatta.vahvaselka@luke.fi
FanpLESStic-sea -hankkeen verkkosivut: FanpLESStic-sea – Sweden Water Research
