Poikilon Alvar Aallosta kertovassa näyttelyssä korostuu maestron asuntosuunnittelu.
Alvar Aalto (1898–1976) loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana.
Asuntomme probleemina -näyttely esittelee arkkitehti Aallon tuotantoa asuntosuunnittelun näkökulmasta. Se tuo päivänvaloon Aallon varhaiset 1920-luvun klassistiset puuhuvilat, 1930-luvun virtaviivaisen funktionalistiset asuintalot, sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden tyyppitalot ja myöhempien vuosikymmenten uniikit taiteilijakodit.
Aallon kädenjälki on nähtävissä myös teollisuusalueiden yhteyteen tehtaiden työntekijöille ja johtajille kaavoitettuina asuinalueina. Näyttelyssä ovat esillä arkkitehtipariskunta Aino ja Alvar Aallon edistykselliset modernin asumisen ratkaisut, kalusteet ja sisustukset. Ne saivat 1930–40 -luvuilla laajaa huomiota kotimaassa ja kansainvälisesti.
Näyttelyn on tuottanut Alvar Aalto -museo.
Aallon jäljillä Kouvolassa
- Alvar Aalto suunnitteli Kouvolan Inkeroisiin Tehtaanmäen asuinalueen, paperitehtaan, koulun ja kerrostaloja. Rakennuksiin voi tutustua lataamalla mobiililaitteeseen Citynomadi-applikaation ja valita Alvar Aalto Citynomadi-reitin (www.citynomadi.com).
- Alvar Aallon kohteita esittelevä arkkitehtuuriopas on saatavana Kouvolan kaupungintalon info-pisteestä. Sen voi ladata myös: www.kouvola.fi/arkkitehtuurioppaat
- Kouvolan joukkoliikenteen linja 3 tuo matkaajan keskustasta alle kilometrin päähän määränpäästä (kouvola.digitransit.fi).
- Kouvolan Matkatoimistolla on valmis kiertomatka Kouvolan Alvar Aalto -kohteisiin. Myös Kymijoen maisemat ja kaunis suomalainen luonto pääsevät retkellä esille. Tietoa retken sisällöstä: visit.alvaraalto.fi
- Tehtaanmäen koulu on ainoa Aallon suunnittelema koulu, joka toimii yhä kouluna. Avoimet ovet Asuntomessujen aikaan lauantaisin. Lisätietoa: www.aaltoinkeroinen.fi.
- Kouvolan Matkailuoppaat järjestävät kesäisin Kouvolan Alvar Aalto -kohteisiin opastettuja kävelykierroksia (kouvolanmatkailuoppaat.yhdistysavain.fi)
Juttu on julkaistu Kouvolan kaupungin KesäKouvola-lehdessä toukokuussa 2019. Teksti Jukka Behm, kuva Rurik Wasastjerna