Kouvolan kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2027 on 0,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Suunnitelmavuodet 2028–2030 ovat lievästi ylijäämäisiä, kun palveluverkkouudistusten kustannusvaikutukset alkavat näkyä taloudessa. Kaupungin taseeseen jää edelleen noin 11,7 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää eikä uutta alijäämää kerry. Kaupunginhallitus käsittelee ensi vuoden talousarviota ensimmäisen kerran 5.10. kokouksessaan.
Vuosikate kattaa poistot kaikilla suunnitelmavuosilla vuotta 2027 lukuunottamatta. Toimintakatteen arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia vuoden 2026 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Kasvu johtuu erityisesti valtakunnallisista palkkaratkaisuista, työttömyyden kustannusten lisääntymisestä, korkomenojen kasvusta sekä kiinteistöihin liittyvistä omistusjärjestelyistä. Suunnitelmavuosina toimintakatteen kasvu hidastuu palveluverkkouudistuksista ja muista sopeuttamistoimista saatavien kustannushyötyjen myötä.
Lisäksi talousarviossa on otettu huomioon muun muassa palveluverkkouudistukset, kiinteistöjärjestelyt, energiatehokkuustoimet sekä lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden muutokset.
Kaupunginhallituksen alkuperäinen kehyspäätös sisälsi 0,3 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksen. Talousarvion valmistelun edetessä on kuitenkin selvitetty vaihtoehtoisia talouden sopeuttamistoimenpiteitä sekä tuloja lisääviä ratkaisuja, joiden avulla vuoden 2027 talousarviosta voidaan muodostaa ylijäämäinen ilman kunnallisveron korotusta. Vaihtoehtoja ovat mm. ei-lakisääteisiin rahoituksiin kohdistuvat vähennykset, kiinteistöveron päivittäminen, pysäköintivirhemaksun korotus, asiantuntijapalveluiden käytön vähentäminen sekä joukkoliikenteen maksuttomuuden, toimielinrakenteen ja henkilöstömäärän tarkastelu. Tiukkaa henkilöstösuunnittelua jatketaan. Eläkepoistumaa ja muuta lähtövaihtuvuutta hyödyntämällä sekä määräaikaisen henkilöstön käyttöä vähentämällä henkilöstömäärää sopeutetaan suhteessa muuttuviin palveluverkkoihin ja palvelujen tuottamistapoihin. Mukaan on otettu myös laskennalliset vaikutukset päätöksenteossa olevista kirjasto- ja perusopetuksen palveluverkon uudistamisista.
Investoinneilla luodaan pohjaa tulevaisuudelle
Kouvolan väestö vähenee ja ikääntyy, kuten lähes kaikissa Suomen kunnissa. Luonnollinen väestönlisäys on vuositasolla negatiivinen. Tällä on väistämättä vaikutuksia kaupungin palveluverkkoon, joka on edelleen raskas. Maantieteellisesti laajassa kaupungissa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joilla vastataan väestökehitykseen. Kaupunki valmistautuu tuleviin vuosiin sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kehittämällä palveluverkkoja kokonaisvaltaisesti.
”Talousarviotyössä katsotaan haastavassakin tilanteessa määrätietoisesti eteenpäin. Yhteinen keskustelu auttaa löytämään kestäviä ratkaisuja kaupungin tulevaisuuden rakentamiseen”, sanoo kaupunginjohtaja Marita Toikka. Kouvolan on tehtävä kahta asiaa samanaikaisesti: tasapainotettava talouttaan ja rakennettava tulevaisuuttaan. ”Vain niin voimme kasvattaa veto- ja pitovoimaamme. Kaupungin tulee uskoa itseensä – taloushaasteiden ja väestön määrän kehitysnäkymistä huolimatta meidän on uskallettava investoida ja kehittää kaupunkia”, hän korostaa.
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat vuonna 2027 yhteensä 68,5 miljoonaa euroa. Investointitaso laskee suunnittelukauden loppua kohti noin 30–35 miljoonaan euroon vuodessa. Korkea investointitaso kasvattaa lainamäärää vuoteen 2028 saakka, minkä jälkeen velkamäärän arvioidaan kääntyvän laskuun investointien vähentyessä.
Ensi vuoden talousarvio tukee kaupungin strategisia tavoitteita vahvistamalla elinvoimaa, yritysten kasvun edellytyksiä sekä lasten ja nuorten hyvinvointia, koulutusta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Samalla talouden tasapainottamista jatketaan määrätietoisesti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kuntatalouden näkymät edelleen haastavat
Merkkejä talouskasvusta on näkyvissä. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen bkt on kasvanut tänä vuonna ennakoitua paremmin ja ensi vuodelle ennustetaan 1,8 % kasvua. Taloudessa näkyy piristymistä. Selkeämpi käänne työmarkkinoilla nähtäneen ensi vuonna. Vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä verotuloissa sekä työllisyyden hoidon kustannuksissa.
Kuntatalouden talousnäkymät ovat kuitenkin edelleen haasteelliset. Vuoden 2025 tilinpäätökset osoittavat kuntatalouden heikentyneen, eikä talouskasvu ole vielä merkittävästi vahvistanut kuntien rahoitusasemaa. Kustannuspaineita aiheuttavat erityisesti työttömyyden hoito, valtakunnalliset palkkaratkaisut sekä valtionosuuksien vähennykset.
Kuntien investointitaso pysyy korkeana, mikä kasvattaa velkaantumista. Valtionvarainministeriö arvioi kuitenkin kuntatalouden tasapainon paranevan ennustekauden loppupuolella.
Asia kaupunginhallituksen esityslistalla (Dynasty)
Verotulojen merkittävä vähentyminen ja työllisyyden hoidon kulut, sekä vaatimattomat valtionosuudet heijastuvat Kouvolan kaupungin tulevalle suunnittelukaudelle. Kaupungin palveluverkkoa on analysoitu ja tehty kustannus- ja toimintavertailua saman koko luokan kuntiin jo useita vuosia. Vähenevä väestö alentaa kaupungin tulorahoituksen pohjaa, joten kaupungin tulee mitoittaa palvelunsa asiakasmäärään sekä käytettävissä olevaan tulorahoitukseen. Ennen hyvinvointialueuudistusta Kymenlaaksossa toteutetun palkkaharmonisoinnin vaikutuksia valtionosuuksiin ei täysin osattu ennakoida: valtionosuuksiin sisältyvät sote-vähennykset ovat Kouvolan osalta Suomen suurimpia. Leikkausten suuruus vuonna 2026 on -26,2 M€ ja -25,1 M€ vuonna 2027. Tällä on ollut merkittävä vaikutus kaupungin taloudelliseen asemaan sekä kykyyn tuottaa peruspalveluja. TE-palvelut siirrettiin kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta, jonka jälkeen työllisyyden hoidon kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi mm. työttömyysturvan rahoitusvastuun laajenemisen myötä. Valtion kompensaatio näihin kustannuksiin on riittämätön.