Ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä luokiteltuna Kouvolan keskustassa viime vuonna 87 % ajasta hyvä. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli katupölyaikaan maalis-huhtikuussa sekä lumettomina pakkaspäivinä marraskuussa. Vuonna 2024 katupölytilanne parani aiempaan vuoteen verrattuna, mikä ilmeni alhaisempina hengitettävien hiukkasten pitoisuuksina.
Tiedon Kouvolan ajantasaisesta ilmanlaadusta voi hakea Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä ilmanlaatuportaalista. Tarkkailun tuloksista laaditaan lisäksi vuosittain raportti, jossa verrataan mittaustuloksia ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin.
Vuoden 2024 raportin mukaan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä luokiteltuna Kouvolan keskustassa viime vuonna 87 % ajasta hyvä. Huonoimmillaan ilmanlaatu oli maalis-huhtikuussa sekä marraskuun pakkasjaksoilla. Näinä ajankohtina ilmanlaatua heikensi erityisesti katupöly. Touko-kesäkuun sekä syyskuun hellejaksojen aikaan oli kaukokulkeumaepisodeja, jotka kohottivat pienhiukkasten pitoisuustasoa hetkellisesti.
Pitoisuudet suhteessa ohje- ja raja-arvoihin sekä hajutunnit
Ilmanlaadun raja-arvot ja kansalliset ohjearvot eivät ylittyneet vuonna 2024. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo alitti viime vuonna selvästi Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon. Vuorokausiarvo oli alhaisin, mitä Kouvolassa on mitattu 2010- ja 2020-luvuilla. Tämä selittyy suurilta osin sillä, että katupölykausi oli vuonna 2024 selvästi helpompi kuin parina aiempana vuonna.
Kouvolan Kuusankosken hajuhaittoja aiheuttavien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet pysyivät alhaisina. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan maaliskuussa, mutta kaiken kaikkiaan pitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu oli hyvin vähäistä. Niin sanottuja hajutunteja (TRS-pitoisuuden tuntikeskiarvo yli 3 µg/m3) Kuusankoskella oli vain 6 kpl, joista 4 kpl mitattiin maaliskuussa.
Mittauspisteet Kouvolassa
Kouvolan kaupunki seuraa alueen ilmanlaatua yhdessä alueen suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten kanssa. Kouvolan Kankaan koulun pihalla, Salpausselänkadun varressa, mitataan hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2,5) sekä Kuusankoskella Urheilukentäntiellä haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Kouvolan keskustan mittausasema edustaa Kouvolan keskustan ilmanlaatua vilkkaassa liikenneympäristössä.
Päästölähteet
Hengitettävät hiukkaset ovat pääosin peräisin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista sekä myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista, energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista.
Haisevia rikkiyhdisteitä mitataan Kuusankoskella UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaiden päästöjen vuoksi.
Terveysvaikutukset
Ilmanlaadun terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista. Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Ilmansaasteet voivat aiheuttaa erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen.
Lisätietoja:
Marleena Kuitikka, ympäristöpäällikkö, puh. 020 615 8016, etunimi.sukunimi@kouvola.fi
Ilmanlaadun vuosiraportti 2024 ja lisätietoa ilmanlaadun tarkkailusta: Ilmanlaatu – Kouvolan kaupunki
Ilmanlaatuportaali: Ilmanlaatu nyt – Ilmatieteen laitos