Perillä Kouvolassa: Juhannustaika kouvolalaisittain -podcast, luukku 6 (tekstivastine)

Tea:

Suomen hellepääkaupungin juhannusviikosta tulee piinaavan kuuma. Juhannustaika kouvolalaisittain.

Tervetuloa tänne suomen hellepääkaupunkiin Kouvolaan ja meidän juhannusstudioomme. Tänään me paljastamme, kuka on meidän dekkaristimme tämän ”Juhannustaika kouvolalaisittain” -juhannuskalenterin tarinan takana. Ja hän on Sami Anteroinen.

Sami:

Mukava olla täällä.

Tea:

Mukavaa että olet täällä. Oletko sä itse dekkareiden ystävä?

Sami:

Mä oon dekkareiden satunnainen ystävä, että ei se ole mun mieligenre, mutta välillä tartun dekkariin ja tuntuu että se suomalaiskansalliseen tapaan keskittyy just sinne kesäloman tienoille yleensä.

Tea:

Onko sulla jotain suosikkia syntynyt?

Sami:

Walter Mosley on mun ehdoton suosikkikirjailija ja Easy Rawlins on mun go-to etsivä täällä hard boiled -segmentissä.

Tea:

OK onko siitä sattunut tarttumaan mitään piirteitä tähän sinun tarinasi dekkaristi-päähenkilöön?

Sami:

No joo semmoinen ehkä tietty renttumaisuus ja kovan kaupungin vielä kovemmat kadut. Kyllähän se on semmoinen menestysresepti, mistä ei auta ehkä poiketa genressä hirveän paljon.

Tea:

Olitko sä nyt ensimmäistä kertaa ”pappia kyydissä” vai onko dekkarigenreä syntynyt sinulta aiemmin?

Sami:

Nyt minut on heitetty tylysti ihan syvään päähän. Näin voisi moni dekkarikin alkaa ja ihan ensimmäistä kertaa olin pappia kyydissä ja ihmeissäni olen räpiköinyt sitten kohti rantaa ja on ollut antoisa matka enkä saanut vettä kuin vähän henkeen.

Tea:

Kiva. Eli positiivisen puolella mennään.

Sami:

Ehdottomasti. Ei tullut traumoja tästä rytistyksestä.

Tea:

No miten lähdit rakentamaan tätä Kouvola dekkaria?

Sami:

No joo. Kyllähän se jonkin verran vaati saunalauteilla istumista ja pohtimista. Kyllä minua jotenkin inspiroi kaunis ja kesäinen Kouvola ja mietin, että kyllähän tämä on sellainen ”murhan makuinen kaupunki”, että kaikennäköistä voi sattua. Niinhän siinä kävi, että kun omaa ylivilkkaan mielikuvituksen, niin aika nopeasti ne alkoivat sitten tapahtumat seurata toisiaan ja minun piti vain kirjottaa ylös, että mitä tuli keksittyä?

Tea:

Eli jos kuusalaisittain sanoisi, niin lähti ”murhan liukkaasti liikkeelle”.

Sami:

No mä toivonkin, että päästään tähän tähän kuusaalaisten omaan ”murha”-sanaan, että sehän on hyvin positiivinen asia, eli sitä ei pidä hävetä ja ponnistin vähän samoilta askelmerkeiltä.

Tea:

Oliko vaikea lähteä pohtimaan dekkaria nimenomaan täältä Kouvola-näkökulmasta.

Sami:

Päinvastoin se oli juuri helppoa, että inspiroivia paikkoja ja ehkä myös henkilöitä tuntui löytyvän ihan mukavasti, että onko sitten Dekkaripäivät onnistuneet tässä jotenkin jonkinmoisen myötäsyntyisen fiiliksen aiheuttamaan. Ja koin luontevaksi sijoittaa näitä tapahtumia semmoisiin itselleni tuttuihin paikkoihin. Ja mietinkin että itse asiassa mitenkään muutenhan se ei onnistuisi, että jos se on murha Pohjamaalla, niin Kauhavan löydän ehkä kartalta, mutta se menisi aika vaikeaksi hyvin pian.

Tea:

Mainitsitkin tässä Dekkaripäivät. Aiotko itse tänä vuonna osallistua Dekkaripäivään?

Sami:

Ehdottomasti ja ties vaikka ihan ihan satsaan ja menen puku päällä sinne. Kyllä aurinkolasit ja kaikki.

Tea:

Kirjailijapuku vai salapoliisipuku?

Sami:

Se on vielä vähän auki, että mikä.

Tea:

Joo no toiko juhannus ajankohtana erityisiä teemoja tai raameja siihen kirjoittamiseen.

Sami:

Joo sikäli että päätin jo hyvin pian kirjoitusvaiheessa, että kyllähän meidän rannalle täytyy päästä ja mietin, että jos siihen saisi sellaista sellaista kesäkadun kuumuutta, että hiki virtaa. Jossain vaiheessa mietin, että avaanko enempi tätä dekkarin habitusta. Ja onko mahdollista, että hänellä olisi shortsit ilman että uskottavuus kärsii mutta en ota nyt kantaa tähän enempään, että mikä oli ratkaisu.

Tea:

Se oli mielenkiintoinen näkökulma kyllä. Jos nyt ajattelee tarinan päähenkilöitä, niin syntyivätkö nuo hahmot helposti?

Sami:

Joo. Aika lailla näin ja sillä lailla genrelle kumartaen, ellei jopa genren edessä rähmällään nöyristellen.

Tea:

Millainen on mielestäsi täydellinen dekkari?

Sami:

No kyllähän mä kaipaan siinä sellaista sanoin kuvaamatonta rientoa, että siinä on draivia ja tätä paljon puhuttua momentumia, että siinä on se fiilis, että nyt saa lasten harrastukset olla ja rouva saa mennä yksin sinne vaatekauppaan, kun minä luen nyt tätä kirjaa. Unohdan kaikki muut ja sitten ne palaset, mistä se syntyy tämä elämys, niin ne voivat vaihdella koska välillä se on se juoni ja välillä se on se kieli. Välillä ne on ne hahmot ja välillä se on se maailma ja toivottavasti se on näiden kaikkien jonkinlainen aivan uskomaton humalluttava yhdistelmä, että on aivan dekkaripäissään.

Tea:

Se oli hieno termi ja kuvailu. No mitä olet mieltä, että kuinka lähelle täydellistä dekkaria tämä sinun tarinasi pääsi? Haastavassa genressä tosin, koska nythän on kyseessä melko tiivis tarina.

Sami:

Asteikolla 1–10, niin 1,5. Mestarit on erikseen ja kisällit on erikseen, että tämä on vielä kisällityö, mutta silti silti sanon, että nämä omat asetetut tavoitteet saavutettiin, kuten että joka luku päättyy cliffhangeriin ja pakottaa lukijan sitten lukemaan seuraavan luvun.

Tea:

Täydellisyydestä puhuttiin niin, ensinnäkin tuo sinun arviosi…

Sami:

Se voi olla vähän yläkanttiin se puoli toista, mutta…

Tea:

Sanoisin, että nyt menee kymenlaaksolaisen vaatimattomuuden ja kouvolalaisen vaatimattomuuden puolelle. Uskon, että omassa genressään se on vallan viihdyttävä.

Sami:

No siihen saa jokainen omalla tahollaan tuota tuomita, mutta kehotan kaikkia lukemaan ehdottomasti. Tämä on kesälukemiston aatelia.

Tea:

Millainen on täydellinen juhannus?

Sami:

En ehkä suosittele ihan tällaista kaavaa, mikä juhannusviikko tässä dekkarissa on. Miten se käynnistyy ja kehittyy, mutta kyllähän siinä jonkinmoinen vesielementti sinne on toivottavaa ja sitten se valtava, joskin harvinainen helleaalto päälle ja jotain juomia sitten oman maun mukaan ja grillausta ehdottomasti. Tässäkin näissä kansallisissa kliseissä pysyttelisin. Jos joku lisämauste, niin kirjallisuutta mitä suurimmissa määrin ja vastuullisesti pitää kuluttaa juhannuksena myös.

Tea:

Hienoa! Herää kysymys, miten kirjallisuutta kulutetaan ei-vastuullisesti?

Sami:

Se on kokonaisen kirjan aihe sekin.

Tea:

Sitä jäämme odottamaan. No voiko täydellisen juhannuksen viettää Kouvolassa?

Sami:

No melkein kysyisin, että voiko sitä viettää täydellisesti missään muualla? Kyllähän se on Suomen hellepääkaupunki tietenkin sen mesta. Juhannuksen viettoon, kesän viettoon ja kaikenlaiseen viettoon, niin Kouvola on aivan ykkönen.

Tea:

Aivan. Kiitos Sami sulle tästä haastattelusta. Ottakaa meidän juhannuskalenterin dekkari haltuun osoitteessa Kouvola.fi/perilla ja hyvää kesää ja aivan mahtavaa ja mystistä, mutta turvallista juhannusta teille kaikille.

Sami:

Hyvää kesää. Hyvää juhannusta.

Tea:

Moi moi.

Sami:

Moi.