Valtionosuusuudistus puhutti Kouvolassa 14.10 pidetyssä kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen kuntakierrostilaisuudessa. Kouvolan kaupunki toivoo valtakunnallisten rahoitusmallien muuttuvan niin, että ne ottavat paremmin huomioon hyvinvointiuudistuksen alla ennakoivasti toimineet kunnat. Niin sanotut sote-erät on poistettava valtionosuuksien laskentaperusteista. Lisäksi uudistuksella tulee taata taantuvien kuntien mahdollisuus tuottaa peruspalveluita.
Kuntien tulorahoituksen kannalta tärkeää valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Uudistusta tarvitaan, sillä kuntien tehtävät ovat muuttuneet: sote- ja pelastuspalvelut ovat siirtyneet kunnilta valtiolle ja työllisyyspalvelut taas valtiolta kunnille. Uudistuspainetta lisäävät myös esimerkiksi yleinen väestökehitys, kuntien heikko taloustilanne ja heikentynyt työllisyystilanne.
Uudistuksen valmistelutyö on viimeistelyvaiheessa. Tämänhetkisen tiedon mukaan valtionosuusuudistusta koskeva lainsäädäntö tulee kuntiin lausunnoille marras–joulukuussa ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2027.
Uudistuksesta keskusteltiin Kouvolassa tiistaina 14.10. valtiovarainministeriön järjestämässä kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen kuntakierrostilaisuudessa, jonne oli kutsuttu edustajia Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen kunnista. Keskustelua käytiin muun muassa kuntien taloustilanteesta, eriytymiskehityksestä ja tulevaisuudesta.
Asukkaiden yhdenvertainen kohtelu varmistettava
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka toi tilaisuuteen Kouvolan ja koko Kymenlaakson terveiset. Hän totesi, että hyvinvointialueuudistus on tuonut haasteita erityisesti kunnille, jotka ennakoivat uudistusta.
– Esimerkiksi alueemme kuntien talousjohto toi jo hyvissä ajoin ennen hyvinvointialueuudistusta esiin sen, että Kymenlaaksossa ennen uudistusta toteutettuun palkkaharmonisointiin liittyy omat haasteensa. Tätä viestiä ei kuitenkaan haluttu huomioida. Etupainotteisesti toteutetun palkkaharmonisoinnin seurauksena valtionosuuksiin sisältyvät sote-vähennykset ovat negatiivisia useammassa Kymenlaakson kunnassa: Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja Virolahdella. Nämä kunnat menettävät sote-vähennyksien vuoksi valtionosuuksia ensi vuonna yhteensä 47 miljoonaa euroa eli 249 euroa asukasta kohden. Nykytilanne ei kohtele kuntia tasa-arvoisesti, Toikka toteaa.
Eniten valtionosuuksia Kymenlaaksossa menettää Kouvola, jonka leikkaukset ovat myös valtakunnallisesti tarkastellen maan suurimpia. Kouvolan taloutta rasittavat merkittävät valtionosuusleikkaukset jo kolmatta vuotta peräkkäin. Leikkausten suuruus oli vuonna 2024 26,2 ja vuonna 2025 27,3 miljoonaa euroa.
– Tällä on merkittävä vaikutus Kouvolan taloudelliseen asemaan sekä kykyyn tuottaa peruspalveluja, kuten sivistystoimen palveluja. Sote-leikkausten vuoksi kaupunki on joutunut kohtuuttoman huonoon taloustilanteeseen huolimatta siitä, että kaupungin taloutta on määrätietoisesti sopeutettu, Toikka sanoo.
Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Inka Häkkinen toteaa, että Kouvolan näkökulmasta tärkeintä on sote-erien poisto valtionosuuksien laskentaperusteista.
– Valtakunnallisten rahoitusmallien on otettava paremmin huomioon hyvinvointiuudistuksessa ennakoivasti toimineet kunnat. Näin voidaan varmistaa asukkaiden yhdenvertainen kohtelu koko Suomessa, Häkkinen sanoo.
– On myös keskeistä, että uudistuksella taataan taantuvien kuntien mahdollisuus tuottaa peruspalvelut. Vaikka kunnat muun muassa tiivistävät palveluverkkojaan, kustannusten aleneminen tapahtuu hitaammin kuin väestö vähenee. On muistettava, että myös väestöään menettävien kuntien on investoitava kuntalaistensa palvelujen turvaamiseksi. Tarvitsemme oikeudenmukaisen, kuntien nykyistä tehtävää vastaavan järjestelmän, Toikka painottaa.
Kymenlaakson kuntien taloustilanne on kokonaisuutena tarkastellen heikko ja väestö vähenemässä. Kuntien taloutta kiristävät osaltaan työllisyyspalveluiden kustannukset ja niiden riittämätön kompensaatio valtion taholta.
– Kuvaavaa on, että Kymenlaakson kuntien tuloveroprosentin keskiarvo on tänä vuonna 9,12, kun se koko maassa on 7,54. Pyhtäätä lukuunottamatta kaikki kunnat arvioivat tuloksen olevan negatiivinen vuonna 2025, Toikka kertoo.
– On tärkeää, että tämä uudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Uudistusta ei tule enää siirtää seuraavalle hallituskaudelle.