Kouvolan kaupungin talousarvio ennakoi lievästi positiivista tulosta ensi vuodelle. Arvioitu ylijäämä vuodelle 2026 on noin 0,9 miljoona euroa. Taseeseen kertynyttä ylijäämää arvioidaan olevan 11,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely on 6.10.2025.
Toimintakatteen muutos (toiminnan tuottojen ja kulujen erotus) on 2,0 prosenttia. Kouvolan toimintakatteen kasvu on maan keskiarvoa alhaisempaa. Toimintakatteen maltillinen kasvu kertoo, että kaupunki on onnistunut hillitsemään kustannusten kasvua. Veroprosentin kaavaillaan pysyvän ennallaan 8,9 prosentissa, eikä kiinteistöveroihin esitetä muutoksia. Nettoinvestoinnit ovat 70,9 M€, mutta suunnittelukauden loppuvuosina palataan normaalille investointitasolle. Lainakanta 4 989 €/asukas on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Kun investointitaso alenee, niin myös lainakanta lähtee laskuun suunnittelukauden lopussa.
”Meillä on yhteinen tahto kehittää kaupunkia suunnitelmallisesti faktoihin perustuen ja rakentaa hyvää tulevaisuutta kouvolalaisille”, sanoo kaupunginjohtaja Marita Toikka.
Kouvolan talous 2026 lukuina (talousarvio 2025)
• Toimintatuotot 38,3 M€ (41,8 M€)
• Verotulot 212,6 M€ (211,4 M€)
• Valtionosuudet 3,8 M€ (0,04 M€)
• Rahoitustuotot 14,9 M€ (14,8 M€)
• Investointituotot 1,8 M€ (1,5 M€)
• Lainojen lisäykset 83 M€ (106 M€)
• Toimintakulut -236,8 M€ (239,7 M€)
• Rahoituskulut 7,2 M€ (8,4 M€)
• Poistot ja arvonalentumiset 26,0 M€ (27,8 M€)
• Investointimenot 72,6 M€ (60,4 M€)
• Lainojen lyhennykset 39 M€ (67 M€)
Julkinen talous Suomessa on edelleen tiukoilla. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan kasvavan entisestään. Kuntien verotulojen kehitys näyttäisi kuitenkin ensi vuonna paranevan hieman. Kustannuspainetta Kouvolalle aiheuttavat negatiivinen väestökehitys, työttömyyden kustannukset, oppimisen tuen uudistus sekä valtakunnalliset palkkaratkaisut. – Meidän on edelleen tarkasteltava palvelujen tuottamista suhteessa palvelutarpeeseen ja väestökehitykseen, painottaa talousjohtaja Hellevi Kunnas.
Investoinnit realisoituvat
Kaupungin merkittävät investoinnit kouluihin, liikuntaan ja kulttuuriin realisoituvat tulevalla taloussuunnittelukaudella. Investoinneilla haetaan vaikuttavuutta: elinvoiman kasvua sekä käyttötalousmenojen vähentämistä. – Viime valtuustokaudella tehtiin monia kuntalaisten hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa edistäviä päätöksiä ja moni hanke on jo edennyt. Näiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Alkaneella valtuustokaudella tulemme jatkamaan tätä työtä, Marita Toikka korostaa.
Inkeroisten monitoimitalo valmistui elokuussa ja kouluvuosi päästiin aloittamaan uusissa tiloissa. Eskolanmäen liikuntahalli saatiin valmiiksi ja se tarjoaa kipeästi kaivattua liikuntatilaa alueen kouluille sekä urheiluseuroille. Uuden uimahallin peruskivi muurattiin ja teatterin rakennustyöt käynnistyivät kesällä. Kuusankosken urheilutalon saneeraus on hyvässä vauhdissa.
Tulevaisuudessa panostetaan edelleen lapsiin ja nuoriin: oppimisympäristöihin sekä liikuntaan ja kulttuuriin. Merkittävät investoinnit kouluverkkoon tuovat uusia, monimuotoisia tiloja, joissa on hyvä oppia ja kehittyä – ja opettaa. Puitteet liikkua ja harrastaa paranevat investointien myötä.
Suunnitelmallisesti kohti parempaa
Kouvola on tehnyt usean valtuustokauden ajan palveluverkon tarkastelua väestökehitys huomioiden ja sopeuttanut toimintaansa. Käyttötalousmenojen kasvua on saatu hillittyä ja työ alkaa tuottaa tulosta.
Kohti talouden tasapainoa päästään tekemällä jatkuvaa kustannusten tarkastelua ja vertailua, uudistamalla palveluverkkoja huomioiden muutokset kuntalaisten palvelutarpeissa, vahvalla edunvalvonnalla sekä kehittämällä yritysten toimintaedellytyksiä. Kaupunki-infrastruktuuria kehitetään yritysten tarpeita silmällä pitäen, jotta voidaan luoda puitteita kasvattaa yritystoimintaa.
Kouvolan taloutta ovat rasittaneet merkittävät valtionosuusleikkaukset jo kolmatta vuotta peräkkäin. Ne ovat peruja hyvinvointialueuudistuksesta. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan, mutta sen voimaantulo on vasta vuoden 2027 alusta. Uusia laskelmia ei ole vielä julkaistu, joten vuoden 2026 taloussuunnitelma perustuu nykyiseen valtionosuusjärjestelmään.
Kaupungin pitkän aikavälin talouslinjaukset:
- Kertyneen ylijäämän kasvattaminen vuosittain noin kymmenen vuoden aikana 1000–1500 €/as, tavoitesumma 78–115 M€.
- Toimintakatteen kasvu max 3 % huomioiden toiminnan muutokset ja julkisen rahoituksen muutokset.
- Vuodesta 2029 lähtien investointitaso 30 M€/v tai taloussuunnittelukausittain 120 M€. Poistot kattavat investoinnit v. 2029 lähtien.
- Lainakannan alentuminen seuraavasta valtuustokaudesta (2029) lähtien. Tavoite kuntien keskiarvo vuoteen 2033 mennessä. (3 975 €/as. tilinpäätös 2024, kuntien ka. 3 432 €/as).
Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi
talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi
Kaupunginhallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat (Dynasty)
Kouvolan palveluverkkoa on analysoitu ja tehty kustannus- ja toimintavertailua saman koko luokan kuntiin jo useita vuosia. Vähenevä väestö alentaa kaupungin tulorahoituksen pohjaa, joten kaupungin tulee mitoittaa palvelunsa asiakasmäärään sekä käytettävissä olevaan tulorahoitukseen. Ennen hyvinvointialueuudistusta Kymenlaaksossa toteutetun palkkaharmonisoinnin vaikutuksia valtionosuuksiin ei täysin osattu ennakoida: valtionosuuksiin sisältyvät sote-vähennykset ovat Kouvolan osalta Suomen suurimpia. Leikkausten suuruus vuonna 2024 oli -26,2 M€ ja -27,3 vuonna 2025 M€. Tällä on ollut merkittävä vaikutus kaupungin taloudelliseen asemaan sekä kykyyn tuottaa peruspalveluja.