Vuoden kotitalousopettajana palkittu pitkän linjan opettaja oli yllättynyt kutsusta mutta kiitollinen, että opettajien työ saa tänä vuonna konkreettisesti arvostusta. Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlien teema on tänä vuonna koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana.
Mikä on ollut merkityksellisintä työssäsi kotitalousopettajana?
Työ nuorten ja lasten kanssa ehdottomasti. Nuorissa on tulevaisuus – jos heille saa luotua intoa tarttua toimeen, yrittää rohkeasti, ajatella itse ja luottaa itseensä, se kantaa pitkälle.
Pyrin työssäni näkemään hyvän: innokkuuden, ystävällisyyden, rohkeuden, sinnikkyyden, rehellisyyden, ryhmätyön, oppimisen ilon ja luovuuden. Näitä vahvuuksia on läsnä jokaisella oppitunnilla. Kun näitä nuorille sanoittaa ja kertoo vielä mitä hyvää tästä seurasi konkreettisesti, voi nähdä kauniin hymyn ja pilkkeen silmissä. Eikö tämä ole paras merkki toivosta?
Millainen oli tunne, kun sait kutsun linnanjuhliin?
Kutsu tuli työpaikalleni Inkeroisten yhtenäiskoululle, jossa olen työskennellyt yli 20 vuotta. Koulusihteeri ikuisti hetken, kun rehtori lausui minulle muutaman sanan ja ojensi kirjeen Tasavallan presidentiltä. Tunne oli uskomaton, olin todella yllättynyt ja kädet jännityksestä täristen kuoren avasin. Kun sieltä oikeasti paljastui kutsu Linnan juhliin, oli hengitettävä syvään muutaman kerran. Mieletön kunnia ja kiitollisuus. Upeaa, että meidän opettajien työ saa näin konkreettisesti arvostusta.
Miten valmistaudut juhlaan?
Asu aiheutti ensin hiukan päänvaivaa – viimeksi omissa häissäni yli 20 vuotta sitten on ollut tarvetta juhla-asulle, joten hetken löi tyhjää, mistä sellaista kannattaisi lähteä metsästämään. Lopulta valinta oli helppo, kun mietin arvojani ja sitä, mitä haluan valinnoillani tukea: suomalaista yrittäjyyttä. Asuni on ommellut kouvolalaisen Tiina Kartiinan Tiina Niemi. Kengät ja laukku Heimosen kengät, Kouvola. Korut on tehty kiertotaloushengessä hopealusikoista ja kolikoista Lusikkaenkeli Jaana Hirvosen taitavissa sormissa. Korut symboloivat sitä, mitä kaikkea kotitalous on:
1. ruokaa (lusikka on globaali ruokailuväline sekä ihmisen elämänkaaren ensimmäinen ja viimeinen ruokailuväline),
2. puhtautta (puhdistetut, kiillotetut korut, puhtaus on myös osoitus kotitalouden monialaisuudesta, sillä jonkin kohteen puhdistaminen on käytännön fysiikkaa ja kemiaa)
3. rahaa (kotiTALOUS = yhteiskunnan perusyksikkö, korviksissani roikkuu pennit vuodelta 1917),
4. rakkautta (rakkaus on perheen liima ja oppitunneilla tämä näkyy yhteistyönä – myös asukokonaisuuteni on ideoitu monen ihanan ihmisen kanssa yhdessä).
Koska asun Haminassa, meikin ja kampauksen loihtivat puolestaan haminalaiset yrittäjät.
Mitä odotat eniten itsenäisyyspäivän juhlalta?
Vaikea nimetä jotakin tiettyä asiaa – toki monia juhlia itse järjestäneenä nautin siitä, että pääsen valmiiseen pöytään. Tarjoiluissa on sopivasti teemana Itä-Suomi, joten sekin osuu hyvin omiin ruokajuuriini. Avoimin mielin ja uteliaana, isolla mielenkiinnolla pääsen puolisoni kanssa seuraamaan, miten tämän kokoluokan juhlat rullaavat.
Miltä tuntui tulla valituksi Kotitalousopettajien liiton vuoden kotitalousopettajaksi?
Kyllähän se tuntui mahdottoman hyvältä. Kun sain tietää, että kymenlaaksolaiset kollegat olivat tämän huomionosoituksen minulle halunneet osoittaa ja minua tämän tunnustuksen saajaksi ehdottaneet, meni kyllä monen monta roskaa silmään.
Miksi kotitalousopetus on tärkeää tänä päivänä?
Tämän päivän hektisessä maailmassa kaikkea on tarjolla lähes valmiina 24/7, arki on kiireistä ja perheet kokoontuvat valitettavan harvoin yhteisen pöydän ääreen. Koteihin tarvitaan yhä enenemissä määrin sosiaalipalvelujen tukea arjen pyöritykseen kuten kodinhoitoon tai taloudenpitoon. Jos osaa ja on aikaa tehdä itse, säästää rahaa, mistä hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta.
Vahvan yhteiskunnan perusta on toistensa kanssa toimeen tulevat yksilöt. Kotitaloustunneilla opitaan aidossa ympäristössä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Jokaisella oppitunnilla työskennellään pienissä ryhmissä. Opitaan kertomaan oma mielipide, kuuntelemaan, neuvottelemaan, pyytämään apua ja olemaan avuksi. Oppitunneilla sattuu ja tapahtuu ja opitaan, että moka ei ole maailmanloppu vaan erittäin vaikuttava tapa oppia uutta.
Kotitalousopetuksen tavoitteena on hyvinvointi. Ja se, että voi konkreettisesti tehdä jotain, luo toivoa. Hävikkiä voidaan torjua, kun katsotaan, mitä vielä käyttökelpoisia jämiä jääkaapista löytyy ja tehdään siitä jotain syötävää. Jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa sähkön- ja vedenkulutukseen ja loppujätteen määrään. Kun mahdollisimman moni tekee pienen hyvän asian, siitä syntyy iso ja näkyvä hyvä asia.
Mikä on paras vinkkisi kotitalousosaamiseen arjessa?
Harjoittele tekemään viisaita valintoja – millaista toimintaa kannatat, mihin rahasi menevät, kuka siitä hyötyy? Tee valintoja, jotka tukevat aidosti sinun ja perheesi hyvinvointia