Ratamon yöpäivystyksen säilyminen on noussut jälleen keskusteluun hyvinvointialueen jouduttua arviointimenettelyyn. Kouvolan kaupungin tavoitteena on turvata vahva sote-palveluverkko, vahvistaa hyvinvoinnin edistämistä ja varmistaa, että hyvinvointialueen muutokset toteutuvat oikeudenmukaisesti koko Kymenlaaksossa. Kaupunki jatkaa aktiivista edunvalvontaa ja käy keskusteluja niin hyvinvointialueen kuin ja muiden tahojen kanssa.
Kuntalaiset ovat järjestämässä mielenosoitusta Ratamon yöpäivystyksen säilymisen puolesta. Kaupunki ymmärtää kuntalaisten huolen. Yöpäivystys on merkittävä niin asukkaiden kuin alueen viranomaisten näkökulmasta ja sillä on vaikutuksia laajalti potilasturvallisuudesta elinvoimaan. Kaupunki on aloittanut keskustelut uuden hyvinvointialuejohtajan kanssa hyvässä hengessä. Sekä kaupungin että hyvinvointialueen tavoitteena on taata riittävät ja oikeudenmukaiset sote-palvelut Kymenlaaksossa. Kaupunki näkee, että seuraavat 12 kuukautta ovat ratkaisevia Kouvolan palveluverkon, hyvinvoinnin edistämisen ja alueellisen aseman kannalta.
”Kouvolan asukkaiden palvelujen saavutettavuus, Ratamon asema ja alueellinen vaikutusvalta on turvattava riippumatta hyvinvointialuerakenteesta”, korostaa kaupunginjohtaja Marita Toikka.
Yhteistyösopimus hyvinvointialueen kanssa
Kymenlaakson kunnat ja hyvinvointialue ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on varmistaa pitkäjänteinen strateginen yhteistyö asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Sopimus luo pysyvän yhteistyörakenteen Kymenlaakson hyvinvointialueen ja kuntien välille. Sen tavoitteena on vahvistaa yhteistä johtamista, tiedonkulkua ja palvelujen yhteensovittamista niin, että maakunnan asukkaiden hyvinvointi, terveys ja turvallisuus paranevat.
”Sopimus varmistaa, että Kouvola voi tuoda hyvinvointialueen kanssa yhteiseen keskusteluun näkemyksiään. Se on keskeinen väline vaikuttaa hyvinvointialueen kanssa tehtävään yhteistyöhön, edistää kuntalaisten hyvinvointia ja varmistaa, että maakunnalliset ratkaisut huomioivat kaupungin tarpeet”, korostaa hyvinvointipäällikkö Sanna-Riitta Junnonen. ”Kouvolan on tärkeää olla aktiivinen palvelujen suunnittelussa ja palveluverkkoon liittyvissä keskusteluissa”, hän painottaa.
Edunvalvontaa jo kymmenen vuotta
Kouvolan kaupunki on tehnyt edunvalvontaa sote-palveluidensa ja terveydenhuollon yöpäivystyksen jatkumisen puolesta jo vuosia. Akuuttilääketieteen/yleislääketieteen päivystykselle haettiin järjestämislupaa vuonna 2017, jolloin se saatiin poikkeusluvalla määräaikaisena. Sittemmin kaupunki on antanut useita lausuntoja, kannanottoja ja edunvalvontakirjeitä mm. ministeriön suuntaan, käynyt keskusteluja ja tehnyt yhteistyötä niin Kymsoten kuin nykyisen hyvinvointialueen kanssa. Erityisen vahvaa edunvalvontaa tehtiin vuonna 2024, kun Ratamon yöpäivystys oli lakkautusuhan alla. Edunvalvontatyö jatkuu edelleen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Perustelut yöpäivystyksen säilyttämiseksi edelleen vahvat
Kaupunki on perustellut yöpäivystyksen tarpeellisuutta jo useaan otteeseen aiemmin. Päivystyksen keskittäminen Kotkaan lisää kustannuksia sekä hidastaa hoitoon pääsyä.
- Kotkan keskussairaalan päivystystiloja on laajennettava, potilaiden hoitoon pääsy akuuteissa sairaustapauksissa viivästyy, mikä lisää hoidollisia riskejä. Myöskään laboratorio ja kuvantamisen palvelut eivät toimisi virka-ajan ulkopuolella.
- Yöpäivystyksen keskittäminen Kotkaan lisää liikennettä valtatiellä 15, joka on jo nyt äärimmilleen kuormittunut suurteollisuuden kuljetusreittinä, työmatkaliikenteen sekä Kela- ja ambulanssikyytien vuoksi. Tien perusparannus on käynnissä vuoteen 2029, joka vaikeuttaa liikennettä vuosia.
- Mikäli ympärivuorokautiseen päivystykseen tukeutuva psykiatrinen sairaala joudutaan siirtämään Kotkaan, uusien tilojen rakentaminen sairaalalle tuo 15–20 miljoonan euron lisäkustannukset. Lisäksi psykiatrisen sairaalan nykyisistä tiloista on solmittu pitkä, 20 vuoden vuokrasopimus, joka rasittaisi hyvinvointialueen taloutta entisestään. Nykyinen hyväkuntoinen sairaalakiinteistö jää tyhjilleen.
- Yöpäivystyksen lakkautus lisäisi hyvinvointialueen kustannusten lisäksi myös poliisin ja puolustusvoimien sekä Kouvolan asukkaiden kustannuksia.
- Yöpäivystyksen säilyttämistä puoltaa lisäksi muun muassa Kouvolan asema Suomen suurimpana varuskuntakaupunkina. Varusmiehiä on vuosittain noin 4300. Varuskunta tukeutuu lähes päivittäin sairaanhoidon palveluihin. Ratamon päivystys on kriittinen palvelu myös poliisin kannalta: monet poliisin tehtävistä nojaavat osaltaan terveydenhuollon palveluihin.
- Kymenlaaksossa on suuronnettomuuden riskitekijöitä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Suomen suurin vientisatama HaminaKotka, Kouvolan ratapiha sekä teollisuuslaitokset edellyttävät laajaa varautumista.
- Asiaa on tarkasteltava myös inhimillisestä näkökulmasta: Kouvolan Ratamon päivystyksessä asioi vuodessa noin 45 000 potilasta, mikä on noin 1 000 potilasta enemmän kuin Kotkan keskussairaalassa. Näiden potilaskäyntien osalta yöpäivystyksen lakkauttaminen Ratamosta merkitsee valtavaa palvelutason laskua ja potilasturvallisuuden heikentymistä.
- Kouvola on maantieteellisesti laajassa kaupunki, asukkaita lähes 80.000.