Palomäenkadun rakenteilla olevat muutosjärjestelyt ovat herättäneet jonkin verran julkista keskustelua. Muutoksessa on kyse muustakin kuin “kadun katkaisemisesta”. Taustalla on usean vuoden suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi, jossa on arvioitu sekä liikenneturvallisuutta, jalankulun turvallisuutta, että koko Urheilupuiston alueen liikenteen toimivuutta.
Palomäen alueella on käynnissä mittava katusaneerausurakka. Palomäenkadun läpiajo loppuu autoliikenteen osalta, mutta kevyt liikenne kulkee läpi jatkossakin. Autojen läpiajo päättyy lännestä katsottuna viimeisten omakotitalojen kohdalla, jonne tulee kääntöpaikka. Kalevankadulta lähestyttäessä Palomäenkatu päättyy kadun päähän tulevalle pysäköintialueelle. Pysäköintialue palvelee muun muassa uuden uimahallin asiakkaita. Palomäenkadun pyöräily ja ylitys tulee turvallisemmaksi. Se on tarpeellista, koska uimahallin kävijämäärät kasvavat.
Muutostyöt tarkoittavat katuliikenteen rauhoittamisen kokonaissaneerausta, jossa katualueen yhteydet paranevat esimerkiksi jalankulkijoiden kannalta.
Puhe kadun katkaisemisesta perustuu tarkasteluun pelkästään alueen läpiajavan autoliikenteen näkökulmasta. Katkaisupuhe sivuuttaa kokonaan esimerkiksi sen, että jatkossa yhä suurempi määrä lapsia ja muita jalankulkijoita ylittää Palomäenkadun Urheilupuiston ja uimahallin kohdalta.
Autoliikenteelle on osoitettu vaihtoehtoinen reitti, joten on helppo ymmärtää, miksi tekninen lautakunta on vuonna 2024 hyväksynyt tekeillä olevaa muutosta tarkoittavan asemakaavan: pyöräilyn ja jalankulun yhteyksien parantamisen ja erityisesti lasten liikenneturvallisuuden takia.
Liikenne ja läpiajot lisääntyneet – nopeudet korkeita
Palomäenkatu on luonteeltaan pientaloalueen tonttikatu, jolla on paljon tonttiliittymiä ja 30 km/h nopeusrajoitus. Käytännössä kadulla on kuitenkin ajanut jo vuosien ajan kokoojakatujen suuruinen liikennemäärä, ja merkittävä osa liikenteestä on ollut pelkkää läpiajoliikennettä.
Keskimääräinen vuorokausiliikenne Palomäenkadulla on vaihdellut ajankohdan mukaan noin 2500–3300 ajoneuvon välillä. Päätöksenteon pohjana on käytetty mitattua liikennedata-aineistoa. Nopeusmittaukset ovat osoittaneet, että merkittävä osa autoilijoista ajaa ylinopeutta. Ääripäässä on mitattu noin 80 km/h nopeuksia 30 km/h kadulla, mikä on ympäristöön ja katuluokkaan nähden erittäin merkittävä liikenneturvallisuusriski.
Kaupunki on saanut Palomäenkadun liikenteestä palautetta ja liikenteen rauhoittamista koskevia aloitteita usean vuoden ajan. Aiemmin kadulle on rakennettu hidastetöyssyjä nopeuksien hillitsemiseksi, mutta ne eivät ole riittäneet poistamaan ongelmaa. Ratamokeskuksen avautuminen ja Marjoniementien jatkeen rakentuminen ovat osaltaan lisänneet liikennettä alueella.
Liikenneselvityksen mukaan ruuhka ei lisäänny
Palomäenkadun muutosten vaikutuksia on tarkasteltu asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdyssä liikenneselvityksessä. Selvityksen mukaan lähialueen katujen ja liittymien välityskyky riittää, eikä normaalia suurempaa ruuhkautumista synny, vaikka Palomäenkatu katkaistaan läpiajoliikenteeltä.
Palomäenkadun muutos siirtää läpiajoliikennettä muun muassa Kymen Lukon kautta kulkeville reiteille, mutta liikenteen lisäyksen on arvioitu olevan maltillista, eikä se aiheuta liikenneverkkoon toiminnallisia ongelmia. Autoilijan näkökulmasta matkojen ja ajoaikojen erot eri reittivaihtoehtojen välillä ovat pieniä, kun huomioidaan nopeusrajoitukset, hidasteet ja liikennevalojen ohjaus.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen mielipiteet otettiin huomioon, kun Palomäenkadun suunnitelmat laadittiin ja päätettiin noin vuosi sitten. Pelastuslaitos ei ole käyttänyt Palomäenkatua hälytystehtäville kulkiessaan, vaan on käyttänyt reittiä Kauppalankatu–Salpausselänkatu, jolla on hälytysajoneuvojen automaattinen huomiointi liikennevaloliittymissä.
Kadun muutos perustuu lainvoimaiseen asemakaavaan
Palomäenkadun muutos on ratkaistu alueelle laaditussa asemakaavassa, joka hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 24.1.2024 ja on saanut lainvoiman 5.3.2024. Asemakaavaselostuksessa todetaan, että ainoaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi liikenneturvallisuuden nykyisiin puutteisiin on todettu kadun katkaiseminen läpiajoliikenteeltä.
Alueidenkäyttölain mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Tätä periaatetta on sovellettu Palomäenkadun kohdalla.
Asemakaavan sekä Palomäenkadun katu- ja yleisen alueen suunnitelman laatimisen aikana suunnitelmat ovat olleet julkisesti nähtävillä. Asukkailla ja muilla osallisilla on ollut mahdollisuus jättää muistutuksia, jotka on käsitelty ja huomioitu päätöksenteossa. Sekä asemakaava että katusuunnitelma ovat lainvoimaisia, joten oikaisuvaatimuksia niihin päätöksiin ei enää ole mahdollista tehdä.
Osa Urheilupuiston kehittämistä ja alueen liikennejärjestelyä
Palomäenkadun rakentaminen on osa laajempaa Palomäen alueen rakennusurakkaa ja KymppiPlus-kärkihanketta. Tavoitteena on varmistaa Urheilupuiston ja Ratamokeskuksen ympäristön liikenteen toimivuus ja jalankulun turvallisuus alueella, jossa sijaitsevat uimahalli, monitoimiareena, jäähalli, peruskoulu, lukio ja pesäpallostadion. Palomäenkadun yli suuntautuva jalankulku lisääntyy, koska uimahallin kävijämäärä kasvaa.
Alueella peruskorjataan noin kolme kilometriä katuja ja noin 350 metriä yhdistettyä jalankulku- ja pyörätietä. Samassa yhteydessä Kouvolan Vesi uusii katualueen vesihuoltojärjestelmiä. Katualueelle rakennetaan myös uusia pysäköintipaikkoja.
Muutos saattaa ymmärrettävästi herättää huolta ja voi muuttaa totuttuja reittejä. Kaupungin velvollisuus on kuitenkin huolehtia erityisesti asuinalueiden liikenneturvallisuudesta sekä koulujen ja muiden palveluiden lähiympäristöstä. Kaupunki seuraa muutoksen vaikutuksia alueen liikenteeseen ja tekee tarvittaessa pienempiä tarkennuksia liikennejärjestelyihin.
Lisätietoja:
Kaavan verkkosivut: Palomäki – Kouvolan kaupunki
Palomäenkadun asuntoalueen katu- ja yleisen alueen suunnitelma Tela 12.12.2024 (Dynasty)
Kärkihankkeen verkkosivut: KymppiPlus-kärkihanke – Kouvolan kaupunki
Projektipäällikkö Janne Viitamies, p. 020 615 7663, janne.viitamies@kouvola.fi
Tekninen johtaja Hannu Tylli, p. 020 615 8570, hannu.tylli@kouvola.fi