Suomessa esiintyvä rottalaji on isorotta. Rottien liikkumista ei aina havaitse, joten niiden esiintymistä on hyvä tarkkailla muiden jälkien perusteella. Kiinteistön omistaja on velvollinen poistamaan omalla kiinteistöllään havaitun rottaongelman. Rottia voi torjua itse loukuttamalla, mutta suurempien rottamäärien torjunnassa on hyvä kääntyä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen. Ennaltaehkäisy on merkittävässä roolissa rottamäärän kurissa pitämiseksi.
Terveysvalvontaan tullut huomattavasti aiempia vuosia enemmän yhteydenottoja asuinalueilla havaituista rotista. Rottien torjunta on tärkeää, sillä rotat voivat tehdä vahinkoa rakenteille, saastuttaa elintarvikkeita ja levittää tarttuvia tauteja. Rotat liikkuvat yleensä ravinnon perässä, mutta myös erilaiset maankaivuutyöt saattavat aiheuttaa rottien liikehdintää. Rotta kuuluu kaupunkiympäristöön ja yksittäisten rottahavaintojen tekeminen onkin yleistä. Mikäli rottia havaitaan päivittäin tai useampi kerrallaan, on syytä ryhtyä torjuntatoimiin.
Miten tunnistan rotan?
Suomessa esiintyvä yleisin rottalaji on isorotta. Aikuiset rotat ovat n. 20–30 cm pitkiä. Rotta on väriltään ruskea tai harmahtava ja sen vatsapuoli on hieman vaaleampi. Rotalla on pitkä, paksu ja suomuinen häntä, joka on miltei yhtä pitkä kuin sen ruumis. Rotilla on suhteessa muuhun kehoon pienempi pää ja korvat kuin hiirillä. Rotta painaa keskimäärin 200–500 g. Rotta on sukukypsä noin yhdeksän viikon ikäisenä. Yksi naaras synnyttää kerralla 7–8 poikasta ja voi saada jopa kuusi poikuetta vuodessa.
Mistä tiedän liikkuuko pihallani rottia?
Rottien liikkumista voi olla vaikea itse havaita, koska ne liikkuvat enemmän pimeän aikaan. Talviaikana niiden liikkeitä ja kulkureittejä voi seurata lumijäljistä. Myös sulan maan aikana voi maastossa havaita pieniä polkuja.
Rotta elää ja pesii mielellään maan alla sekä kellareissa ja rakennusten alla. Pesäverkoston se kaivaa tavallisesti maahan 20–40 cm:n syvyyteen mahdollisimman lähelle ruoka- ja juomapaikkoja. Pesäverkoston voi havaita maassa olevista useammista halkaisijaltaan 4–8 cm kokoisista pyöreistä kulkuaukoista.
Piharakennuksissa voi havaintoja tehdä lattialta löytyvien ulosteiden perusteella. Rotan ulosteet ovat tummanruskeita ja toisesta päästä suippenevia. Ulosteet ovat noin 15 mm pituudeltaan ja vähän yli 5 mm paksuudeltaan.
Myös jyrsimisjäljet ovat merkki rottien esiintymisestä. Jäteastioiden ehjyys kannattaa tarkastaa säännöllisesti.
Kuka vastaa rottien torjunnasta?
Kiinteistön omistaja on itse velvollinen poistamaan omalla kiinteistöllä havaitun rottaongelman. Torjunta on aina tehokkaampaa, kun torjuntatoimia tehdään samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella. Ole yhteydessä taloyhtiöissä tehdyistä rottahavainnoista isännöitsijään, joka tilaa tarvittaessa tuholaistorjunnan. Myös kaupunki tekee torjuntaa omistamillaan alueillaan. Tarvittaessa kiinteistön omistajaa voidaan määrätä ryhtymään torjuntatoimiin ongelman poistamiseksi.
Miten rottia voi torjua?
Kuluttajille ei ole saatavilla myrkkyjä rottien torjuntaan. Rottia voi torjua itse loukuttamalla. Rotanloukkuja myydään tavarataloissa ja niitä tulee käyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti. Syöttinä voi käyttää esim. suklaata, maapähkinävoita tai makkaraa. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Koska rotta aristelee uusia esineitä, on loukut pidettävä samoissa paikoissa eikä niitä tule jatkuvasti siirrellä. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. Kuolleet rotat voi laittaa muovipussissa sekajäteastiaan. Suurempien rottamäärien torjuntaan tarvitaan kuitenkin usein järeämpiä keinoja. Tällöin on syytä ottaa yhteyttä tuholaistorjunnan ammattilaiseen. Mikäli asuinalueella esiintyy huomattava määrä rottia, terveysvalvonta tiedottaa alueen asukkaita ja antaa ohjeistusta rottien torjunnasta.
Ennaltaehkäisy tärkeässä roolissa
Rottien torjunnassa on ennaltaehkäisy tärkeässä roolissa. Estä rotan ravinnon saanti pitämällä ruokajätteet kannellisessa jäteastiassa tai ruokajätteille tarkoitetussa kompostorissa. Ruokajätettä ei saa laittaa maahan eikä puutarhakompostoriin rottia houkuttelemaan. Lintujen ruokinta voi houkutella myös rottia. Ruoki taajamissa lintuja vain pienimuotoisesti ja käytä ruokinnassa ruokinta-automaatteja. Lintuja ei tule ruokkia sulanmaan aikaan. Siivoa ruokintapaikan alle kerääntyvä siemen- ja kuorimassa säännöllisesti pois jäteastiaan.
Pidä piha ja puutarha siistinä. Pihalla olevat erilaiset rakennusmateriaali-, risu- ja lehtikasat voivat tarjota jyrsijöille suojapaikkoja. Marja- ja omenasato voi myös houkutella rottia. Kerää maahan pudonneet omenat säännöllisesti pois. Omenia ei tule kuitenkaan laittaa avokompostiin.
Lisätietoja:
Mari Järvinen, terveydensuojelusuunnittelija, puh. 020 615 8074, mari.jarvinen(at)kouvola.fi
Piritta Lehtonen, terveystarkastaja, puh. 020 615 8005, piritta.lehtonen(at)kouvola.fi