Kouvolan kaupungin järjestämässä ”Pandemian jälkeinen Suomi” –webinaarissa tarkasteltiin koronapandemiasta selviytymistä eri näkökulmista. Kutsuvieraille suunnatussa Turvallisuuskonferenssissa nousivat esiin vastuukysymykset. Suomessa on varauduttu hyvin sotilaallisiin uhkiin, mutta pandemia yllätti kaikki, ja varautumisessa oli parantamisen varaa. Pandemia on osoittanut, että turvallisuus on moniulotteinen asia, joka koskettaa yksilötasolla kaikkia. Yhteiskunnan tasolla avainasemassa ovat turvallisuusstrategia, lainsäädäntö, varautuminen sekä kyberturvallisuus, jotta tulevaisuuden monikirjoisia uhkia voidaan torjua. Viestinnän rooli kriiseissä korostuu.
Konferenssiin avauspuheenvuorossa ulkoministeri Pekka Haavisto totesi pandemian yllättäneen kaikki ja aluksi Eurooppa kääntyi sisäänpäin. – Solidaarisuutta alussa oli vähemmän kuin olisi oletettu, siitä on hyvä ottaa oppia, hän sanoi.
Kriisit eivät tunne kansallisia rajoja, tarvitaan globaalia ajattelua. Suljetun maan strategia, jossa oman maan rajat pidetään kiinni ei toimi. Mitä pidempään pandemia jatkuu, sitä enemmän syntyy ongelmia ja riskejä joiden vaikutukset voivat olla moninkertaiset niiden ehkäisyyn ja hoitoon suunnattuihin panoksiin verrattuna. Haavisto viittasi etenkin kehittyvien maiden tilanteeseen, joiden tukeminen rokotteiden saatavuudessa ja oman rokotetuotannon käynnistämisessä on välttämätöntä. Riittävä globaali rokotekattavuus mahdollistaa rajoitusten purkamisen, kansainvälisen liikkuvuuden sekä turismin.
Haavisto totesi koronan vaikuttaneen merkittävästi matkailuun raja-alueilla ja myös rautateiden solmukohdassa Kouvolassa, kun henkilöliikenne Venäjältä pysähtyi lähes täysin. Tällä on ollut suuri merkitys itäiselle Suomelle, jolle venäläiset matkailijat ovat elintärkeitä ja rajaliikenne on erittäin intensiivistä: miljoona viisumia ja lähes 4 milj. matkaa Venäjältä Suomeen vuosittain. Haavisto uskoo kuitenkin, että Schengen-viisumeiden määrässä päästään pandemiaa edeltävälle tasolle, kun koronavirus selätetään. Kouvolan Maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa on varauduttu tuleviin hakuryntäyksiin venäläisten viisumeiden uusimiseksi, kun maahantulo Venäjältä Suomeen avautuu.
Edelleen Haavisto nostaa pandemian vaikutuksiin syrjäytymisen. Korona ei ole kohdellut kaikkia tasapuolisesti ja monenlaisia syrjäytymiseen liittyviä ongelmia on syntynyt. ”Meidän vastuullamme on reagoida laajasti tähän eriarvoisuuteen, joka on päässyt korona-olosuhteissa syntymään. Osaltaan tässä auttaa elvytyspaketti, jolla voidaan hoitaa koronan jälkiseuraamuksia myös EU-tasolla”.
Korona-aika koetteli huoltovarmuutta ja kriisijohtamista, nyt on aika hyödyntää pandemian opit
Korona-aika pisti järjestelmämme testiin. Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus nousivat osaksi tavallista arkea. ”Terveydenhuollon kantokykyä, huoltovarmuutta ja kriisijohtamista on kunnolla koeteltu. Tärkeiden ydintoimintojen jatkuvuudesta tulikin korona-aikana päivän teema”, Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti sanoo.
Huoltovarmuutta on Suomessa kehitetty pitkään, jo kolmekymmentä vuotta. Nyt siitä on tullut tuttu käsite myös muualla. Suomessa pandemiasta selvittiin kohtuullisen hyvin, mutta kehittämistäkin on.
”Suomalainen järjestelmä hyvällä tasolla ja ainutlaatuinen, mutta parannettavaakin on. Nyt meillä onkin tilaisuus alkaa kehittää entistä kestävämpää kansallista varautumisen mallia”, Juusti sanoo.
Juustin sanoin nyt tarvitaan rehellisen realistisia toimia. Se tarkoittaa korona-ajan kokemusten avointa läpikäyntiä ja monialaista arviointia. Vain se vie ratkaisuihin.
Kriisit tulevat yllättäen, uhkakuvat muuttuvat.
Juustin mukaan huoltovarmuuden painopiste on siirtynyt materiaalisesta turvallisuudesta yhteiskunnallisen resilienssin varmistamiseen. Turvallisuutta kehitetään kansallisesti, mutta osana laajempaa kokonaisuutta.
Kriisit eivät tunne hallinnollisia tai valtiollisia rajoja, ja myös turvallisuusympäristö muuttuu. Varautumista pitääkin rakentaa vastaamaan muuttuviin uhkakuviin ja monialaisen vaikuttamisen tilanteisiin, joissa voidaan käyttää hyväksi järjestelmämme heikkouksia.
Suomalaisen järjestelmän vahvuus on nimenomaan yhteistyö. ”Monialaisen varautumisen tärkeyttä ei voi kyllin korostaa. Kokonaisturvallisuuden mallin voima piilee yhteistyössä ja luottamuksessa. Kaveria ei jätetä vieläkään”, hän sanoo.
Kun varautumista kehitetään, tarvitaan tietoa, näkemystä ja yhteistyötä. Kehittäminen ei käy hetkessä. Juustin mukaan paras keino siihen on lainsäädäntö ja jatkuva työ. Myös kriisitilanteissa tulisi voida mennä eduskunnan säätämien lakien mukaan. ”Kriisijohtamisen malli tulee sovittaa parlamentarismiin ja laillisuusperiaatteeseen, ei toisin päin. Parhaiten kehitystyö onnistuu normaalioloissa. Tarvitaan myös avointa dialogia ja keskustelua, ne vievät asiaa eteenpäin”.
Miten meillä ja muilla meni?
Päivän paneelikeskustelujen aiheena oli, miten pandemia hoidettiin Suomessa ja ulkomailla. Turvallisuuskomitean pääsihteeri Petri Toivosen mukaan pandemian hoito sujui Suomessa pääosin hyvin. Pandemiaa on harjoiteltu ja sitä varten on varautumissuunnitelma, mutta niiden soveltamisessa käytäntöön oli parantamisen varaa. ”Varauduttu on, mutta paremminkin voisi tehdä – yhteisen harjoittelun merkitys korostuu”, hän sanoo.
Toivonen korostaa, että varautuminen on yhteistoimintamalli ja se koskettaa meitä kaikkia. Korona ei tunne siiloja ja rajoja. Se vaikutti kaikkiin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, henkiseen kriisinkestävyyteen, väestön toimintakykyyn ja palveluihin. Kun varautumista kehitetään, pitää entistä paremmin keskittyä selkeisiin vastuunjakoihin ja siilojen madaltamiseen. ”Mitä tehdään, kun on epäselvä tilanne ja kuka asioista vastaa”, hän korostaa. Elinkeinoelämä ja järjestöt on saatava entistä paremmin tukemaan viranomaistoimintaa ja toisinpäin. Tilannekuvaa ja kriisijohtamisen toimivuutta on tarkasteltava. ”Parannuksia ei pidä tehdä pelkästään koronan takia vaan on huomioitava koko uhkakirjo, joka voi mahdollisesti meitä kohdata. ”, hän totesi. Tulevaisuuden uhat ovat moninaiset. Paneelissa selkeäksi tulevaisuuden uhaksi nousi kyberisku.
Kansainvälisiä ääniä: pandemiakokemuksia Israelista, Norjasta ja Ruotsista
Ääniä maailmalta Kouvolaan toivat Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov, Norjan entinen ulkoministeriön valtiosihteeri ja Rud Pedersen Public Affairs Norjan osakas Kjetil Skogrand ja Stockholm Free World Forumin toiminnanjohtaja Emanuel Örtengren Ruotsista.
Lähtökohdat mailla olivat erilaiset. Israelissa meneillään on jo kolmas rokotuskierros, Norjassa toimittiin melko samalla tavalla kuin Suomessa, Ruotsissa valittiin täysin erilainen tie. ”Israelissa me emme olleet varautuneet pandemiaan, mutta olimme hyvin varautuneita poikkeustilanteeseen. Toimimme todella nopeasti ja hyvällä menestyksellä. Tällä hetkellä koronakuolemat ovat nollassa, ja rokotettuja on kuusi miljoonaa”, Ben-Yaakov kertoo.
Toimintaan ryhdyttiin nopeasti, ja avuksi rokotuksiin tuli armeija. Maassa oli myös jo vahva teknologiakehitys- ja tutkimussektori, jota voitiin hyödyntää. ”Opimme, että tärkeää on koordinointi. Kokeilimme myös uusia tapoja toimia ja ajattelimme luovasti, pyrimme tavoittamaan rokotuksiin kaikki monin eri keinoin. Se toimi”, Ben-Yaakov sanoo. Tulevaisuuteen Israelissa katsotaan optimistisin mielin. Yhteiskunta toimii taas, ja talous on jo kasvussa.
Norjassa koronan iskiessä valmista suunnitelmaa ei ollut. ”Valmiin suunniteman sijaan käytimme onnistunutta improvisaatiota”, Skogrand sanoo. Hänen mukaansa varautuminen ei ollut aivan ajan tasalla, muun muassa terveydenhuollon tarvikkeita ei riittänyt alkuun. Norjassa kuitenkin reagoitiin nopeasti. Varastoa täydennettiin nopealla aikataululla. Sitten alkoivat sulut. Koulut, kaupat ja toimistot sulkivat ovensa.
Päätökset olivat tiukkoja, mutta norjalainen yhteiskunta lähti niihin mukaan. Yksi syys siihen oli Skograndin mukaan onnistunut strateginen viestintä. Päättäjät tulivat esiin henkilöinä ja kertoivat tilanteesta ja siitä, miksi päätöksiä tehdään.” Sulkuja kompensoitiin myös tuilla, mikä auttoi pitämään yllä yhteiskunnan koheesiota.
Ruotsissa lähestymistapa oli toisenlainen. Yhteiskunta pysyi pääosin avoimena. Örtengren kertoo, että haasteita olivat yhteiskunnan riippumattomuus julkisista toimijoista, vahva paikallishallinto sekä vahva liikkumisenvapaus. Maassa ei myöskään ole lakia, joka mahdollistaisi poikkeustilan.
”Meillä ei ollut sellaista varautumisen tasoa kuin esimerkiksi Israelilla, olemme purkaneet paljon huoltovarmuutta kylmän sodan ajan jälkeen, nyt yritämme rakentaa sitä uudelleen. Myös improvisointi tuotti haasteita”, hän kertoo.
Nyt Ruotsissa selvitetään, miten pandemian hoito sujui. ”Voi myös pohtia, miten pandemiassa onnistumista mitataan. Esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna koronakuolemia oli suhteessa enemmän kuin Norjassa, mutta vähemmän kuin Euroopan maissa.”, Örtengren sanoo.
Kouvolan Turvallisuustapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Se on vakiinnuttamassa asemaansa Suomen keskeisimpänä ulko- ja turvallisuuspoliittisena keskustelufoorumina. Turvallisuustapahtuma koostui kutsuvieraille suunnatusta Turvallisuuskonferenssista klo 9.30 – 11.45 sekä avoimesta Turvallisuusareenasta klo 12.30-15.30. Kouvolan kaupunki on tapahtuman pääjärjestäjä. Yhteistyössä on mukana yhteiskuntapoliittiseen vaikuttajaviestintään erikoistunut toimisto Rud Pedersen Public Affairs.
Lisätiedot:
Kouvolan kaupunki: yhteyspäällikkö Anne Käki, p. 020 615 8173, anne.kaki@kouvola.fi
Rud Pedesrsen Public Affairs: Analyytikko Niklas Backlund puh. +358 50 911 8817, niklas.backlund@rudpedersen.com
#kouvolanturvallisuus