Syyskuussa hyväksytty kiinteistökauppa parantaa kaupungin vuoden 2022 tulosta merkittävästi, mutta ilman sitä tulos olisi jäänyt selvästi alijäämäiseksi. Myönteisinä signaaleina Kouvolan työllisyys ja verotulot ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Kaupunginhallitus käsittelee osavuosikatsausta 1–8/2022 kokouksessaan 10.10.2022, jonka jälkeen se etenee valtuuston käsittelyyn.
Ilman kiinteistökauppaa Kouvolan kaupungin vuoden 2022 alijäämäksi arvioidaan tällä hetkellä muodostuvan -6,3 miljoonaa euroa, mutta kauppa huomioiden tulos on noin 38,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginvaltuuston 19.9.2022 päättämä kiinteistökauppa parantaa kaupungin tulosta noin 45 miljoonaa euroa. Arvio kertyneestä ylijäämästä vuoden 2022 lopussa kiinteistökauppa huomioiden on 58,4 miljoonaa euroa. Kiinteistökauppa toteutuu kahden eri vuoden aikana, josta vuoden 2022 osuus on merkittävin.
Kuluva vuosi on ollut jälleen poikkeuksellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut erilaisin tavoin Kouvolan talouteen ja elinvoimaan. Kaupungin oman talousarvion muutostarpeet johtuvat ulkoisista toimintaympäristön muutoksista ja ne ovat yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. − Merkittävin vaikutus tilanteella on hintojen nousuun sekä energian saatavuuteen. Energia- ja polttoaineiden sekä muiden aineiden ja tarvikkeiden hintojen noususta aiheutuvat kaupungille 3,8 miljoonan euron lisäkustannukset, toteaa talousjohtaja Hellevi Kunnas.
Kaupunki käynnistänyt energiansäästötoimenpiteet
Kokonaisuutena talousennusteet ovat kesän ja syksyn aikana liikkuneet synkempään ja epävarmaan suuntaan. Inflaatiopaineet ovat vahvistuneet entisestään ja taantumapelot lisääntyneet. Kuntatalouden kehitysarvioon lähivuosina vaikuttaa lisäksi merkittävästi kunta-alan kesäkuun alussa sovitun virka- ja työehtosopimuksen kustannusvaikutukset. Muita kustannuspaineita aiheuttavat hintojen nousu sekä korkotason nousu.
Erittäin voimakkaasti nousseen energian hinnan vuoksi kaupunki on käynnistänyt moninaiset energiansäästötoimenpiteet, joilla tavoitellaan kulutuksen laskua. Toimenpiteiden avulla pyritään leikkaamaan kustannusten kasvua.
– Kokonaisuutena tulevaisuuden talouden näkymät ovat haastavat ja epävarmat. Lisäksi meillä on näköpiirissä suuria investointitarpeita tulevina vuosina. Tarvitaan konkreettisia toimia talouden parantamiseksi, jotta pystymme toteuttamaan päätetyt investoinnit, toteaa Kunnas.
Kaupungin investointimenoja on toteutunut elokuun loppuun mennessä yhteensä 21,5 miljoonaa euroa ja investointituloja noin 4,6 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinneiksi muodostui tammi-elokuulta 16,9 miljoonaa euroa.
Verotulot kehittyneet positiiviseen suuntaan
Palveluiden ostoissa arvioidaan merkittävää ylitystä rakennusten ja alueiden kunnossapidossa alkuvuoden sääolosuhteista sekä hintojen noususta johtuen. Henkilöstömenojen lisäystarve koronasta johtuviin sijaiskustannuksiin sekä eläkemenoperusteisiin maksuihin on yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Korkotason nousulla ei tällä hetkellä ole merkittävää vaikutusta kaupungin kustannuksiin, mutta tulevaisuudessa siihen on varauduttava.
Kymsotelta saatujen tietojen mukaan kaupungin palvelusopimuksen mukainen laskutus tulee jäämään noin 13,0 miljoonaa euroa alle talousarvion. Samanaikaisesti kuitenkin Kymsoten alijäämä kasvaa ja tulee olemaan yli 76 miljoonaa euroa. Tästä summasta Kouvolan osuus on noin 37,7 miljoonaa euroa. Kouvolan menojen ylitys talousarvioon nähden tulee olemaan noin 13,3 miljoonaa euroa, kun huomioidaan alijäämän kattamiseen varatun varauksen (11,6 milj. euroa) purku.
Toimintakatteeksi muodostui -347,8 miljoonaa euroa (66,2 %), muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli -1,5 %. Kaupungin toiminnassa tapahtuneet muutokset huomioiden vertailukelpoinen luku oli 2,0 %. Kaupungin toimintakate tuleekin ylittymään arviolta noin 21,5 miljoonaa euroa, mutta toisaalta erittäin positiivinen verotulokertymä kompensoi osaltaan tilannetta.
− Verotulojen arvioidaan kertyvän 14,5 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Merkittävin kehitys on tapahtunut yhteisöverotuloissa, joiden odotetaan kertyvän 9,0 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua paremmin. Myös kunnallisverotulojen tilitykset tulevat olemaan talousarviota paremmat, näkee Kunnas.
Työttömyysaste alimmalla tasolla vuosiin
Työllisyystilanne oli Kouvolassa elokuun 2022 lopussa erinomainen työttömyysasteen ollessa 9,3 %. Työttömyys on selvästi laskenut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna; 2021 elokuun lopussa työttömyysaste oli 10,5 %. Kouvolan työttömyysaste on vuoden aikana laskenut 13 % ja on nyt alimmalla tasollaan vuoden 2008 jälkeen.
Kouvolan väestö laski historiallisesti alle 80 000 asukkaan heinäkuun lopussa, kun elokuun lopussa Kouvolassa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 79 761 asukasta. Tammi-elokuussa syntyi 295 lasta ja kuoli 799 henkilöä, jolloin luonnollinen väestönlisäys oli -504. Samalla ajanjaksolla muualta Suomesta muutti Kouvolaan 1 487 henkilöä ja Kouvolasta muualle Suomeen 1 768 eli kuntien välinen muuttotappio oli 281. Nettomaahanmuutto oli positiivinen ollen 83 henkilöä.
Henkilöstökustannukset vähenivät siirtojen myötä
Kouvolan kaupungin palveluksessa oli elokuun 2022 lopussa yhteensä 3 000 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 2 306. Henkilöstömäärä on vähentynyt edellisvuodesta 298:lla. Henkilöstömenojen toteuma on 94,6 milj. euroa (68,4 %). Henkilöstömäärä on vähentynyt edellisvuodesta 298:lla ja menot 9,2 prosentilla. Tähän ovat vaikuttaneet erityisesti vuodenvaihteessa liikkeenluovutuksella toteutetut henkilöstösiirrot: Kouvolan seudun ammattiopistosta (KSAO) siirtyi henkilöstöä yhteensä 229 Kouvolan Ammattiopisto Oy:lle ja lomituspalveluista siirtyi yhteensä 59 henkilöä Sysmän kunnan palvelukseen.
Korona on lisännyt sairauspoissaoloja merkittävästi tänä vuonna. Sairauspoissaoloja on ollut keskimäärin 14,4 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden, mikä on 4,0 kalenteripäivää edellisvuotta enemmän. Myös henkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot ovat olleet kasvussa kuluneiden kahden vuoden aikana.
− Olemme kiinnittäneet tänä vuonna erityistä huomiota mielen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toteutimme maalis–elokuussa Psykologisesti terve työpaikka -projektin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Projektilla on tarjottu keinoja henkisten voimavarojen lisäämiseen ja epävarmuuden keskellä jaksamiseen. Tarkoituksena on ollut samalla kehittää työkykyjohtamista ja työterveysyhteistyötä, toteaa henkilöstöjohtaja Päivi Karhu.
Lue lisää esityslistalta kohta 4 Osavuosikatsaus 1.1.-31.8.2022 (Dynasty)
Lisätietoja:
talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas(at)kouvola.fi ja
henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, puh. 020 615 4001, paivi.karhu(at)kouvola.fi