Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee maanantain 23. toukokuuta kokouksessaan Kouvolan kaupungin hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia 2022 ja hyvinvointisuunnitelmaa vuodelle 2023.
Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa 2022 arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista vuoden 2021 aikana. Seurantatiedoissa nousee myönteisenä asiana esiin lasten ja nuorten päihteiden käytön väheneminen.
Poikkeuksellinen korona-aika on kuitenkin vaikuttanut lasten ja nuorten harrastamisen vähenemiseen sekä ylipainon, koulukiusaamisen, ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden lisääntymiseen. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien ja vähintään yhtenä päivänä viikossa taidetta ja kulttuuria harrastavien oppilaiden osuus on pienentynyt edellisestä mittauskerrasta. Ahdistuneisuutta kokeneiden tyttöjen osuus on selvästi suurempi kuin poikien ja on kasvanut huomattavasti edellisestä mittauskerrasta. Aikuisten mielenterveysongelmat myös kasvoivat, erityisesti naisilla.
Toimenpiteitä toisen asteen koulutuksessa,
perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa
Uusi oppivelvollisuuslaki (1214/2020) tuli voimaan 1.8.2021, jonka myötä oppivelvollisuusikä laajeni 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuuden laajentumisella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Koulutuksella ehkäistään syrjäytymistä ja koulutuksen piiriin kuuluminen edesauttaa myös tarvittavien tukitoimien järjestämistä. Oppivelvollisuuden keskeytyessä on järjestetty suunnitelma koulunkäyntikyvyn tukemiseksi. Perusopetuksessa on kohdennettu resurssia kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman Kiva koulu -toimintaan ja kouluille on nimetty vastuuhenkilöt.
Valtakunnallisessa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmassa Kouvola on ollut näkyvästi esillä. Kouvolaan luotiin myös oma valtakunnallisesta mallista jalostettu Liikkuva koulu -malli perusopetukseen. Sen jalkautus aloitettiin vuonna 2021, ja koulumatkaliikunnan edistäminen nostettiin yhdeksi pääteemaksi.
Kouvolassa lasten ja nuorten liikuntaneuvonta on osa Liikkuva koulu -toiminnan luomaa MOVE-mallia. Vuoden 2021 lopussa kouluterveydenhuollosta liikuntaneuvontaan ohjautuville pojille perustettiin uusi liikuntaryhmä.
Liikuntaseurat saivat hakea kaupungilta rahoitusta vähävaraisten perheiden 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen tukemiseksi.
Lisäksi Harrastamisen Suomen malli -toiminta alkoi Kouvolassa ja sen myötä yhä useammassa koulussa oli tarjolla lasten toiveiden mukaisia maksuttomia harrastuksia. Harrastamisen Suomen malli -toimintaa toteutettiin myös erityislapsille Tähteenkadun koulussa ja Carea koulussa.
Kouvola osallistui maakunnalliseen Kunnossa Kassulle II -hankkeeseen. Hanke tukee varusmiespalvelukseen astuvien sekä vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakevien hyvinvointia ja selviytymistä varusmiespalveluksesta mm. tarjoamalla maksuttomia kuntomittauksia ja liikuntaneuvontaa.
Varhaiskasvatuksessa kohtalainen ja kuormittava liikunta on lisääntynyt monipuolisten oppimisympäristöjen, kuten lähiympäristön hyödyntämisen kautta. Tämä on lisännyt pitkäkestoisen liikkeen ja leikin määrää. Lisäksi on tuettu lasten taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumista pilotoimalla taiteen perusopetusta varhaiskasvatuksessa yhteistyössä Kansalaisopiston kanssa.
Erityislasten ja -nuorten harrasteliikunnan mahdollisuuksista viestittiin keskitetysti ja uusia harrasteryhmiä aloitti Kouvolassa, esimerkkinä soveltava jalkapallo. Ohjaajille ja valmentajille sekä erityiskoulujen opettajille järjestettiin soveltavan liikunnan koulutusta. Varhaiskasvatuksessa perheitä aktivoitiin ulkoilemaan ja retkeilemään yhdessä. Henkilöstöä koulutettiin muun muassa ”Ulos oppimaan”, ”Motoristen taitojen havainnointi ja harjaannuttaminen” ja ”Mennäks mettään?” -koulutuksilla.
Perhekeskusverkostot
toimivat alueellisesti
Perhekeskusverkostot toteuttivat erilaista kohtaamispaikkatoimintaa kaikilla perhekeskusalueilla. Toiminta oli alueen tarpeet huomioivaa, joko avointa toimintaa tai kohdennettua ryhmätoimintaa. Esimerkiksi hyvän mielen vauvatapaamisissa oli mukana laaja verkosto: Kymsoten, kunnan (avoin varhaiskasvatus ja liikuntapalvelut), seurakunnan ja järjestöjen toimijoita. Vertaistuen ja erilaisten teemojen lisäksi tapaamisissa oli mahdollisuus saada mm. liikuntaneuvontaa ja osallistua vauva-vanhempi-jumppaan.
Päihdevalistusta ja laaja-alaista nuorisotyötä
Päihdeoppitunteja järjestettiin kaikille Kouvolan alueen 8.-luokkalaisille ja Päihtäri-tapahtumat 6.-luokkalaisille. Nuuska-aiheisia oppitunteja pidettiin alakouluille ja erityisnuorisotyön yksilöohjausta nuuskan lopettamiseen liittyen. Menesty nuuskatta -yhteistyö ja -toimintamalli oli käytössä niiden seurojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa, joiden toiminnassa on alle 18-vuotiaita. Ehkäisevän päihdetyön viikon ”Päihdepläjäykset” pidettiin muutamassa nuorisotilassa.
Nuorisopalveluissa jalkauduttiin sinne, missä nuoret ovat. Verkkonuorisotyö on tavoittanut laajemmin nuoria. Tukea ja turvaa annettiin niille nuorille, joita ei tavoiteta nuorisopalveluiden toiminnoissa tai palveluissa. Nuorison ”Yli rajojen” osallistava hanke käynnistyi.
Kouvolan väestö vähenee edelleen, mutta hidastui viime vuonna muutamaan edelliseen vuoteen nähden. Viime vuonna Kouvolan väkiluku väheni 733 henkilöllä.
Vuoden 2023 hyvinvointisuunnitelmassa otetaan huomioon
hyvinvointikertomuksessa esiin nousseet haasteet
Kouluterveyskyselyn tuloksista ilmenneitä kehittämiskohteita on käsitelty kouluilla ja epäkohtiin pyritään vaikuttamaan oppilashuollollisin toimenpitein lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Perusopetuksessa aloittavat myös yhteisötutorit, joiden tehtävänä on koulun oppilaiden kokonaishyvinvoinnin kehittäminen ja verkostotyöhön osallistuminen. Lisäksi Kouvolassa edelleen kehitetään uutta tutkintoon valmentavaa koulutusta (TUVA), yhteistyössä Kouvolan ammattiopisto Oy Edukon kanssa. Tavoitteena on edistää nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Kouvolassa jatketaan oppivelvollisuuden sisään rakennettujen erilaisten opinto- ja tukimuotojen kehittämistä niin, että nämä voidaan entistä paremmin sisällyttää toisen asteen tutkintoihin.
Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vastaamaan varhaiskasvatuslakiin tehtyjä lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukea koskevia muutoksia ja määritellään entistä tarkemmin kolmitasoisen tuen malli. Joustavaa esi- ja alkuopetusta kehitetään ja monipuolistetaan painottaen uuden opetussuunnitelman mukaisesti laaja-alaista osaamista, jossa huomioidaan myös terveelliset elämäntavat ja kulttuurinen hyvinvointi.
Kasvatuksen ja opetuksen henkilökunnan kouluttamista jatketaan. Esimerkiksi koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä painottuvat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittaminen.
Kaupungin Digisuunnitelman 2021-2025 jalkauttamista ja toteuttamista jatketaan. Suunnitelmassa huomioidaan monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Näin voidaan löytää uusi väylä vastata lapsen tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden huomiointiin.
Päihdetapahtumia ja oppitunteja järjestetään kouluilla. Menesty nuuskatta -yhteistyö ja toimintamalli jatkuu seurojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa, joiden toiminnassa on alle 18-vuotiaita. Hyvän Mielen kunta -hankkeen myötä kehitetään ehkäisevää mielenterveystyötä. Huoli puheeksi -kortit otetaan käyttöön mielenterveydenhaasteiden puheeksiottoa varten erityisesti kunta- ja järjestötoimijoilla. Raiteilla-hankkeen kehittämistyötä tehdään kouvolalaisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hyväksi. Tavoitteena myös turvallisuuden tunteen lisääminen ja häiriökäyttäytymisen väheneminen.
Nuorten työpajoille perustetaan nuorten Motipaja antamaan tukea oppivelvollisuuden laajentumiseen liittyviin haasteisiin sekä antamaan tukea erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Nuorisopalveluiden toimintoja viedään myös kaupungin reuna-alueille. Toiminta lisää turvallisuuden tunnetta nuorten ja eri alueiden asukkaiden keskuudessa. Liikkuva nuorisotyö käynnistetään toukokuussa 2022 ehkäisemään ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä koko kaupungin alueella.
Taustaa
Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa 2022 arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista vuoden 2021 aikana. Arviointi perustuu pääosin sähköisestä hyvinvointikertomuksesta ja kaupungin omista järjestelmistä saatuihin indikaattoritietoihin. Tarkastelussa on paljon lapsiin ja nuoriin liittyviä indikaattoritietoja, koska terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskysely ja kaupungin oma perusopetuksen laatuarviointi sekä lapsille ja nuorille suunnattu hyvinvointikysely toteutettiin viime vuonna. Sen sijaan aikuisiin ja ikääntyneisiin liittyviä indikaattoritietoja on viime vuodelta päivittynyt vähän. Hyvinvointikertomuksen valmistelussa ovat olleet mukana vanhus- ja vammaisneuvostot sekä kaupungin toimialat. Osana vuosiraporttia toteutettiin asukkaille suunnattu hyvinvointikysely. Kysely toteutettiin 15.– 28.11.2021, vastaajia oli 510.
Terveydenhuoltolain 12§:n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistettava vähintään kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Kouvolan kaupungin laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021-2025 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.11.2021 § 130. Laajan hyvinvointisuunnitelman keskeiseksi tavoitteeksi on valittu ko. ajankohtana voimassa olleen kaupunkistrategian ja Hyvinvoinnin Kasvu -ohjelman mukaisesti terveellisten elintapojen ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden vahvistaminen, työllisyyden parantaminen, arjen turvallisuus ja maakunnallinen yhteistyö. Kouvolan kaupungin osallisuussuunnitelma 2021-2025 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.11.2021 § 131 osana laajaa hyvinvointisuunnitelmaa.
Kouvolan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät maakunnallisen kuntayhtymän, Kymsoten, hoidettaviksi vuoden 2019 alussa. Kaupungin tekemän hyvinvointikertomuksen lisäksi Kymsote on vastannut alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja raportoinnista. Alueellinen tehtävä siirtyy vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavalle hyvinvointialueelle.