Yhteisöblogissa julkaistaan ajankohtaisia kirjoituksia ja kuvia yhteisöllisyydestä, järjestötoiminnasta, retkistä, harjoituksista, tapahtumista ja muista aiheesta syntyneistä ajatuksista.

Leader on yhteisöllisyyden ytimessä

Leader-toimintaa on ollut Kouvolassa Pohjois-Kymen Kasvun toteuttamana jo noin 20 vuotta. Leaderin kantavana ajatuksena on valjastaa paikallisten asukkaiden oma asiantuntemus, osaaminen ja toiminta alueen kehittämistyöhön. Kyseessä on siis yhteisöllinen toiminta parhaimmillaan!

Leader-rahoitteinen hanke on hyvä väline yhteisöllisyyden synnyttämiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi kylätalon remontti on koko kylän yhteinen voimanponnistus, johon kuluu yleensä lukuisia tunteja talkootyötä. Remonttien ansiosta toimiviin tiloihin voi kehittää monenlaista toimintaa. Kuluvalla EU-ohjelmakaudella Kouvolassa on Kasvun myöntämällä rahoituksella remontoitu yli 20 kylien yhteistä kokoontumispaikkaa ja kunnostettu lukuisia harrastus- ja ulkoilupaikkoja. Tämän lisäksi on rahoitettu useita kehittämishankkeita, joissa yhdistykset ovat kehittäneet seudulle toimintaa, tapahtumia ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä sekä kouluttaneet asukkaita.

Tänä syksynä Kasvu alkaa laatia paikallista kehittämisstrategiaa vuosille 2021-2027. NYT voi siis vaikuttaa siihen, mihin Leader-rahoitusta tulevaisuudessa kohdennetaan ja millaista yhteisöllisyyttä tulevaisuudessa kehitetään. Tule mukaan kehittämistyöhön!

Evita Reitti
Toiminnanjohtaja
Pohjois-Kymen Kasvu ry


Porukalla hyvä tulee

Yhteisöllisyys kuuluu elämän perusasioihin. Yhdessä tekeminen voimaannuttaa ja antaa merkitystä elämälle. Yhteisöllisyyden ydin on perhe. Myös sukulaiset muodostavat yhteisöllisyyden verkon, joka on luontaista. Yhteisöllisyyden kokeminen laajemmin tuo elämäämme rikkautta. Lähtemällä mukaan tapahtumiin ja harrastuksiin sekä liittymällä seuraan tai yhdistykseen kasvaa yhteisöllisyyden tunne ja porukkahenki entisestään. Suosittelen!

Kouvolassa yhteisöllisyyttä on pidetty tärkeänä asukkaittemme ennaltaehkäisevänä ja yhdistävänä tekijänä, jota kaupunkimme yhteisöpalvelujen tehtävänä on hoitaa. Palvelupäällikkö Anne Erikssonin tiimissä on osaavia käsiä, joiden ansiosta yhteisöpalvelut toteuttavat Kouvolassa yhteisöllisyyteen tähtääviä tapahtumia ja koordinoivat monipuolista toimintaa. Osaavan henkilöstön lisäksi Kouvolassa ymmärrettiin tarve yhteisöllisyyttä lisääville tiloille, jotka lopulta löytyivät Savonkadulta. Nimikilpailun tuloksena tilat saivat osuvan nimen: Porukkatalo.

Porukkatalo on löytänyt hyvin paikkansa Kouvolan kaupungin liikunta- ja yhteisöpalvelujen työtilana sekä pienyritysten ja monien yhdistystemme paikkana. Tällainen saman katon alla toimiminen on verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Mielestäni Porukkatalon tapahtumatarjonta on ollut yllättävän monipuolista ja vireää. Haasteena laajassa kaupungissamme on Porukkatalon olemassa olosta ja tapahtumista tiedottaminen, jota tulee tehostaa. Tiedon saamiseen vaaditaan toki omaakin aktiivisuutta, kuten osallistumiseen ja liikkeelle lähtöönkin. Porukkataloa ja kevättä kohti!

Sinikka Rouvari
Kouvolan kaupunginvaltuutettu (kok)
Liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja


Voiko vapaaehtoisuus kääntyä taakaksi?

Työssä uupumisesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Aihe on ajankohtainen, päivittäin saa lukea uusista irtisanomisista ja yt-neuvotteluista. Väen väheneminen tarkoittaa usein jäljellejääneiden työkuorman kasvamista ja työuupumus lisääntyy.

Millainen tilanne on sitten vapaaehtoistyössä? Monessa yhdistyksessä toimijat alkavat olla ikääntyneitä ja yhdistysten on vaikea löytää uusia toimijoita. Yhdistyksen työt myös usein kaatuvat samojen niskaan ja uupumuksen vaara on oikeasti olemassa.

Useimmille vapaaehtoisena toimiminen on harrastus, jota tehdään työn ohessa. Se on irtautumista arjen velvoitteista. Parhaimmillaan vapaaehtoistyö vapauttaa työstressistä ja antaa uutta virtaa arkeen. Hyvin motivoitunut ja toimintaan sitoutunut vapaaehtoinen saattaa kuitenkin vaarantaa jaksamisensa aivan huomaamattaan. Vapaaehtoistyö saattaa muuttua väsyttäväksi ja velvoittavaksi asiaksi, jota tehdään pakon edessä vaikka väkisin. Ihmiset ovat erilaisia ja kun toinen ottaa asiat rennommin, niin toinen ei ehkä osaa sanoa EI, vaikka joskus haluaisikin. Olen itse toiminut vuosia vapaaehtoisena hyvinkin erilaisissa yhdistyksissä ja tehtävissä. Ja tunnustan että aina ei olisi jaksanut, mutta ”tunnollisena” toimijana olen lähtenyt.

Vapaaehtoiset ovat yhdistyksille kullanarvoisia ja heistä kannattaa pitää hyvää huolta. Jos vapaaehtoinen ei viihdy työssä, miksi hän siihen jäisi? Jokainen voi valita itse minkä hyväksi hän vapaaehtoistyötä tekee eikä vapaaehtoisuuteen voi pakottaa. Vapaaehtoisia pitää palkita kun he uhraavat aikaansa ja osaamistaan yhdistyksen hyväksi. Joskus pelkkä ”Kiitos, teet upeaa työtä” antaa taas uutta puhtia jaksamiseen.

Vastuu vapaaehtoisista on ennen kaikkea järjestön johdolla, joka voi huomioida toimijoitaan monin tavoin. Kannattaa määrätietoisesti pyrkiä siihen, että työn kuormitus ei nousisi liian suureksi kenellekään. Vertaistuki ja keskustelut muiden toimijoiden kanssa ovat tärkeitä asioita. Niiden parasta antia ovat omien kokemusten jakaminen sekä toisilta saatu tuki. Yksi tapa palkita ja sitouttaa vapaaehtoisia ovat erilaiset koulutus- ja virkistystilaisuudet.

Mitä muuta olisi tehtävissä? Ihmiset ovat erilaisia ja kaipaavat erilaista tukea. Voisiko työelämästä tuttua tehtäväkiertoa kenties käyttää myös yhdistyksissä? Uudet tehtävät voisivat tarjota mielekkäitä uusia haasteita. Tehtäviä voitaisiin sopia myös määräaikaisiksi. Se olisi ehkä tämän päivän vapaaehtoistoiminnan trendinkin mukaista, pop up -tyyppinen tekeminen. Yhdistykset voivat myös verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Olisiko mahdollista ostaa yhdessä esimerkiksi sihteeripalvelut joltain taholta?

Parasta olisi, että vapaaehtoistoiminta voisi elää toimijan elämässä mukana. Sitoutuminen on helpompaa, jos voi olla mukana toiminnassa omilla ehdoillaan, oman elämäntilanteen mukaan.

Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta on erittäin palkitsevaa ja antaessaan saa myös itselleen. Vapaaehtoistoiminta luo mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteeseen. Silloin vapaaehtoistyön tekeminen ei ole taakka vaan siitä tulee voimavara.

Irene Purtilo
Yhteisötyökoordinaattori
Kaupungin yhteisöpalvelut

Päivitetty 2.9.2019