Näkökulmia Suomen historiaan
Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy tammikuun alussa 2024 Kuusankoskitalossa ja verkkoluentoina.
Suuren suosion saanut luentosarja toteutetaan vuonna 2024 uusin aihein nyt seitsemännen kerran. Yleisölle avoimet tilaisuudet järjestetään 2.1.2024 alkaen vuoden viitenä ensimmäisenä tiistai-iltana Kuusankoskitalossa klo 18. Luentoja voi seurata myös Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Luentosarjan teemoja yhdistää Venäjä Suomen naapurina. Suuret kriisit Suomen historiassa voisi luonnehtia vuoden 2024 näkökulmia Suomen historiaan luentosarjan teemaa. Maailmanpoliittinen tilanne ja turvallisuusympäristön muutos saavat ihmiset hakemaan tietoa, miten voisivat ennakoida ja varautua muuttuviin tilanteisiin paremmin. Voiko historiasta oppia jotakin. Löytyykö uusia tulkintoja uusien tutkijoiden voimin. Mikä on totta ja mikä ei. Tutkimuksen ja tiedon avulla voimme laajentaa ymmärrystämme lähihistoriaan ja sitä kautta saada vastauksia omiin pitkäänkin mieltä vaivanneisiin kysymyksiin.
Luentoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja jälkikäteen Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Tiistai 2.1.2024 klo 18 Kuusankoskitalo ja YouTube-kanava
Rikottu rajamaa, sisällissota 1918 Kannaksen huvilaseudulla.
Antti Rämänen
Katso Antti Rämäsen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Vuonna 1918 sisällissodan päättymisen jälkeisen kuukauden aikana Karjalankannaksen rannikkopitäjissä Viipurin itäpuolella surmattiin jopa 900 ihmistä, joista yli 700 oli alueen omia kuntalaisia. Alueellisesti surmattujen määrä nousi maan kovimmin kärsineiden joukkoon. Tuomioita jakoivat kuntalaisille tutut päättäjät ja paikallisten luottamustehtävien haltijat.
Uutuuskirja Rikottu rajamaa kertoo Kannaksen huvilaseudun tiestä sisällissotaan ja sen hirvittäviin jälkiselvittelyihin. Rautatie toi 1900-luvun alussa seudulle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta, työtä ja rahaa. Talonpojat hyötyivät yhteyksistä, mutta maiden myyminen ja maanviljelyksen vaihtuminen palveluammatteihin aiheuttivat myös katkeruutta ja pelkoa.
Samoihin vuosiin osuivat Suomen venäläistämistoimet ja itsenäisyysliikkeen sekä työväenliikkeen nousu. Kunnanvaltuustoissa käytiin taistelua huvila-asukkaiden ja muun venäläisväestön asemasta, oikeuksista ja etuoikeuksista. Näitäkin kiistoja kuitattiin asein keväällä 1918.
Valkoisen armeijan rankaisukoneisto hiottiin täyteen tehokkuuteensa Karjalassa. Punaisten pako Venäjälle katkaistiin siellä, ja alueen vallanneet joukot jäivät pitämään kuria ja jakamaan pikatuomioita katseilta suojassa. Esimerkiksi rajan läheisyydessä toimineen Raivolan komendanttipiirin ja sen teosta vastanneen saksalaisen eversti Eduard Ausfeldin toiminta Kannaksella on jäänyt pimentoon myös myöhemmästä tutkimuksesta.
Jälkiselvittelystä tehtiin yhtä lailla rankaiseva ja tulevia aikoja ennakoiva. Suuri joukko haitalliseksi katsottua väkeä siivottiin pois. Puhdistuksesta tuli Kannaksella paitsi sotilaallinen ja etninen, myös poliittinen ja sosiaalinen.
Valtion taholta tulleiden telotuskieltojen jälkeen rajaseudulle saapui toukokuun lopussa 1918 Viipurista joukko lakimiehiä vahvistamaan kiireellisesti viimeisten punavankien teloitustuomiot, jotka pantiin täytäntöön vielä se jälkeen, kun Mannerheim oli senaatin painostuksesta ehdottomasti kieltänyt suojeluskuntia ampumasta vankejaan.
Sisällissota ja rajan sulkeutuminen lopettivat sukupolvia jatkuneen huvilakulttuurin ja muutti alueen syrjäiseksi pussinperäksi. Alueen identiteetti piti luoda uudestaan. Nykyinen kaakkoisraja on vastaavan rakennemuutoksen kourissa.
Antti Rämäsen Rikottu rajamaa luo katseen lähihistoriamme tapahtumiin, jotka olivat sivussa huomiolta ja jonka uhrit olivat voimattomia voittajan väkivallan edessä. Pelko hidasti toipumista ja se jäi kesken, kun evakkmatkat hajoittivat kyläyhteisöt lopullisesti. Siksi sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä.
Antti Rämänen on MTV:n toimittaja, joka on muun muassa tehnyt YLE:lle paljon huomiota saaneen radiosarjan Rauhaton raja, joka kertoo Karjalankannaksen vuosista 1918-1920.
Tiistai 9.1.2024 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Sotapropaganda
Suomen ja Venäjän suhteissa
Lasse Laaksonen
Katso Lasse Laaksosen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Sotapropagandalla on pitkät historialliset juuret. SIllä on pyritty aina vaikuttamaan ihmisiin niin omalla kuin vastapuolella, vain menetelmät ovat muuttuneet teknisen kehityksen myötä. Millä tavoin propagandaa on käytetty Suomen ja Venäjän suhteissa? Mitä sillä on saavutettu toisen maailmansodan ajoista nykypäivään? Millä lailla vaikuttaminen muovautunut? Vanhoja historioita väännellään irvokkaisiin muotoihin: eli mikä on pyrkimys, mikä on tarkoitus, kenelle osoitetaan ja miten vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti. Mitä voimme odottaa tulevaisuudessa? Olemmeko menettämässä totuuden?
Tiistai 16.1.2024 klo 18 Kuusankoskitalo ja Kaupungin YouTube-kanava
Suomalaisia kahden maan armeijassa
Tuomas Hoppu
Katso Tuomas Hopun luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa. Suomessa ei kuitenkaan ollut voimassa olevaa asevelvollisuutta, joten sodan syttyessä rintamalle lähti vain pieni aktiiviupseerien joukko. Sotainnostus tempaisi kuitenkin mukaansa myös suomalaiset ja Venäjän armeijaan liittyi vapaaehtisena noin 700-800 suomalaista. Heistä enemmän kuin joka viiden menehtyi sodassa.
Suomalaiset olivat toivoneet Venäjältä myönnytyksiä Somen autonomian palauttamiseksi. Kun toiveet eivät toteutuneet ja Venäjä edelleen kiristi sortotoimiaan, suomalaisissa kasvoi halu vapautua Saksan avulla Venäjän vallasta. Syntyi jääkäriliike, johon liittyi sen tarjoamista vaaroista huolimatta enemmän miehiä (lähes 1 900) kuin oli mennyt vapaaehtoisena Venäjän palvelukseen.
Molempiin sotajoukkoihin värväytymisessä oli yhteisiä tekijöitä ja eroja. Mukana oli myös samoja miehiä, osan aloittaessa palveluksensa Venäjän armeijassa ja vaihtaen sitten univormunsa Saksan jääkäripukuun.
Tiistai 23.1.2024 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Jaalan pyöveli-
Vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus
Aleksi Mainio
Katso Aleksi Mainion luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Vänrikki Sulo Väinö Nykänen lukeutui kevään 1918 pahimpiin teloittajiin. Hänen hahmossaan yhdistyivät sadistinen julmuus, pikkusieluinen ehdottomuus ja mielipuolisuutta hipova hurmahenkisyys.
Valkoisen lentävän komppanian komentaja ilmestyi Jaalaan kuin tyhjästä ja hävisi muutamien veristen kuukausien jälkeen kuin tuhka tuuleen. Aikalaisten mielissä teloittaja jatkoi murhatöitään kauhun ajan jälkeenkin, mutta hänen oikeista elämänvaiheistaan kukaan ei tiennyt tai muistanut mitään.
Salaperäisin hahmo jätti jälkeensä hämmästyttäviä johtolankoja. Eri maiden arkistoihin sirotellut pöytäkirjat, tunnustukset ja tappolistat avaavat kurkistusaukon historian katveisiin. Dosentti Aleksi Mainio on tutkinut tapausta pitkään. Hänen teoksensa ”Jaalan pyöveli – vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus” (Siltala) julkaistaan syksyllä 2024.
Aleksi Mainio (s. 1979) on Helsingin yliopiston dosentti ja tietokirjailija, joka on erikoistunut Suomen ja Venäjän 1900-luvun historiaan. Hän johtaa Kansallisarkistossa viisivuotista tutkimushanketta somalaisten kohtaloista Stalinin Neuvostoliitossa.
Tiistai 30.1.2024 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Suurlakko 1905, Suomen historian käännekohta
Seppo Aalto
Katso Seppo Aallon luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Venäjällä puhkesi 25.10.1905 koko keisarikuntaa ravistellut ja tsaarin valtaistuinta horjuttanut pyörremyrsky, jonka taustalla oli Japania vastaan käydyssä sodassa kärsityt tappiot. Oppositiovoimille avautui tilaisuus syyttää hallitusta sotakatastrofista. Pakon ja valvonnan patoama tyytymättömyys pääsi vapaaksi. Kansa täytti kadut ja vaati rajoituksia itsevaltuuteen ja demokraattista hallintoa.
Nuokkuva Suomi kahvahti hereille muutama päivä sen jälkeen, kun kapina oli leimahtanut Pietarissa. Maassa julistettiin yleislakko. Mielenosoituksiin lähteneet ihmiset täyttivät kadut ja torit kaupungeissa ja maaseudun teollisuuskeskuksissa. Protesteja johtivat pitkään vaienneet ja vaiennetut työläiset ja perustuslailliset porvarit. Suomalaiset vaativat venäläistoimenpiteiden lopettamista ja laittomina pidettyjen autonomian vastaisten määräysten peruuttamista. Kadonnutta järjestystä ylläpitämään syntyi suojeluskunniksi ja punakaarteiksi pian jakautunut kansalliskaarti.
Yleislakko päättyi 4.11.1905. Rajut protestit pakottivat Nikolai II:n hyväksymään yksinvaltaa rajoittava vapausmanifesti, jossa taattiin Venäjällä kansalaisvapaudet. Venäläisen väkivalta- ja kontrollikoneiston tilapäinen lamautuminen takasi sen, että Suomessa palautettiin atonomia ja kansalaioikeudet sekä luvattiin valtiopäiväuudistus.
Menneen maailman konservatiivinen säätyedustuslaitos vaihtui ”Euroopan demokraattisempaan järjestelmään”, sillä valtiopäivät korvattiin yksikamarisella, yhtäläisellä ja yleisellä äänioikeudella valitulla eduskunnalla. Merkittävä muutos maailmanlaajuisesti oli, että 200 kansanedustajan valintaan saivat osallistua varallisuudesta riippumatta sekä miehet että naiset. Demokraattisen äkkiloikan pituudesta on osoituksena se, että uudistuksen myötä äänioikeutettujen määrä nousi 126 000:sta 1 273 000:een.
Suurlakko ja sen aiheuttamat muutokset ovat yksi Suomen historian merkkipaalu. Suomi ja suomalaiset siirtyivät nopeasti ja yhtäkkisellä rysäyksellä ilman varoitusaikaa agraarisesta sääty-yhteiskunnasta demokratialla kuorrutettuun agraarispainotteiseen teolliseen luokkayhteiskuntaan. Muutos mursi entisiä poliittisia rakenteita ja totuttuja käytösmalleja. Luennossa selvitetään, millainen suomalainen yhteiskunta oli ennen suurlakkoa, mitä tapahtui lakon aikana ja millaiseksi Suomi muuttui sen jälkeen. Yleisen rinnalla tarkempana esimerkkitapauksena käytetään lakon aikasia ja jälkeisiä tapahtumia Kuusankoskella.
Luentosarjan järjestää Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut.
Tapahtumaa on tukenut Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö.
Ota yhteyttä
Jetsu Helena
KulttuurituottajaPäivitetty 24.1.2024