Kouvolan väestö vähenee ja vanhenee. Kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat. Nykyinen palveluverkko on pitkälti edelleen kuuden kunnan peruja ja se on kaupungille liian kallis. Vähällä käytöllä oleviin, ylisuuriin tai huonokuntoisiin tiloihin käytetyt rahat ovat pois palveluiden tuotannosta ja kehittämisestä. Kouvola myös käyttää keskimääräistä enemmän rahaa moniin palveluihin.

Kouvolan asukasmäärä on vähentynyt vuodesta 2009 vajaalla kuudella tuhannella ja vähenee ennusteiden mukaan edelleen. Ikääntyvien määrä nousee ja lasten vähenee.

Kouvolan väestöennuste vuoteen 2030.

Alla olevan kartan värit kuvaavat Kouvolan väestökehitystä eri alueilla vuosina 2015 – 2018. Väestömäärä on kasvanut vain muutamilla alueilla. Kuvan taulukossa on myös numeroina Kouvolan väestömuutos kuntaliitoksen aikaan ja samoilla aluella nyt.

Väestökehitys Kouvolassa.

Kouvola käyttää keskimääräistä enemmän rahaa moniin palveluihin. Alla on verattu Kouvolan palvelujen kustannuksia suhteessa koko maan keskiarvoon. Punainen väri kertoo, että palveluun käytetty euro/asukas on enemmän kuin keskimäärin.

Palvelujen kustannuksia suhteessa koko Suomeen, opetus ja kulttuuri.
Palvelujen kustannuksia suhteessa koko Suomeen, tekniset palvelut..
Palvelujen kustannuksia suhteessa koko Suomeen, hallinto.

Talous ja palveluverkko kuntoon

Kaupungin taloustilanne on heikko, eikä sitä saada kuntoon ilman verkkouudistusta. Henkilöstöleikkaukset ilman verkkouudistusta lähinnä lisäävät ostopalvelumenoja.

Kouvolan kaupungin taloutta on tasapainotettu aiemmin mm. säästämällä henkilöstökuluista. Enää niistä ei saada yhtä suuria säästöjä. Noin 2100 kaupungin työntekijää siirtyi vuoden alusta Kymsoteen. Henkilöstömenojen osuus kaupungin kustannuksista on enää 25 %, entisen 40 % sijaan.

Taloustilanteen jyrkkään heikkenemiseen tänä vuonna vaikutti kaksi asiaa:
Verotulotilitykset: verokorttiuudistus ja muut muutokset, joka on tehnyt verotulojen ennustamisesta lähes mahdotonta sekä Kymsoten ennakoimaton alijäämä. Kymsoten tulos on jäämässä merkittävästi alijäämäiseksiKouvolan maksuosuuksia on korotettu kahdesti. Kaupungin on saatava kuriin sote-kustannukset. Tämä tapahtuu Kymsoten omistajaohjausta tiukentamalla.

Kaupungin omat palvelut pysyneet kokonaisuutena talousarviossa ja saavutetaan myös säästöjä alkuperäiseen vuodelle 2019 laadittuun talousarvioon nähden.

Kouvolan kaupungin tuloslaskelma 2019.
Kunnan kustannusrakenne

Kunnan kustannusrakenne

Kaupunkia kritisoidaan jatkuvasti ylisuuresta hallinnosta. Todellisuudessa hallinto- ja toimistohenkilöstöä on noin 270 eli vajaa 8 prosenttia koko henkilöstöstä.

Hallintokulut ovat noin 1,65 % kaupungin toimintamenoista, kun sote-kustannukset ovat noin 45% ja kasvatus- ja opetuspalvelujen kustannukset n. 22 %. Sote-kustannukset muodostuvat lähes kokonaan ostopalveluista.

Kuntaliiton nettisivuilta saa tietoa Suomen kuntien kustannusrakenteesta. Kouvolan kaupunki käyttää eniten euroja sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetuspalveluihin. Tutustu sovellukseen Kuntaliiton nettisivuilla.

Kouvolan kustannusrakenne Kuntaliiton nettisivulta.

Kouvolan toimintamenojen jakautuminen
Eniten rahaa Kouvolassa käytetään sote-palveluihin, toiseksi eniten kasvatuksen ja opetuksen palveluihin.
Ansiotulojen kehitys Kouvolassa.
Ansiotulojen kasvu on Kouvolassa heikkoa. Erityisesti palkkatulot ovat kehittyneet heikosti. Tulonsaajien lukumäärä on laskenut.
Kouvolan lainakanta
Kouvolan lainakanta asukasta kohden on pysynyt keskimääräistä alhaisemmalla tasolla.
Lainakanta lähenee kuitenkin kuntien keskiarvoa. Vuonna 2019 lainakanta kasvaa huomattavasti.

Kouvolan kaupungin investoinnit keskimääräistä pienemmät.
Kouvolan investoinnit ovat pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Investoinnit luovat mahdollisuuksia elinvoiman kasvulle.
Esitys Kouvolan talousarviokehykseksi.
Kouvolan kaupungin talous on mahdollista tasapainottaa keskipitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia palveluverkkoon.

Kun katsotaan, missä kullekin palvelulle riittää käyttäjiä ja missä niitä kannattaa tuottaa, vapautuu rahaa myös kehittämiseen. Talouden tasapainottaminen vähentää paineita veroprosentin nostoon ja hyödyttää siten kouvolalaisia veronmaksajia. Tasapainoinen talous mahdollistaa palveluiden kehittämisen ja elinvoimainvestoinnit, joilla rakennetaan tulevaa tulopohjaa.

Päivitetty 6.11.2019