1. Mikä on Kouvola RRT?

Rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT (Rail and Road Terminal) -hanke on osa Kouvolan logistiikka-alan ja terminaalitoimintojen kehittämistä.

Kouvola RRT on moderni ja monipuolinen, eri kuljetusmuotoja yhdistävä terminaalialue, joka palvelee tasapuolisesti kasvavan kotimaisen ja kansainvälisen konttiliikenteen tarpeita.

Kouvola RRT:n kehittäminen on yksi Kouvolan kaupungin strategisista kärkihankkeista, jonka avulla keskitetään ja tehostetaan intermodaalikuljetustoimintaa.

2. Minne Kouvola RRT rakennetaan?

Kouvola RRT sijoittuu Kouvolan Teholan ja Kullasvaaran alueelle. RRT:n ensimmäisessä vaiheessa toteutettava intermodaaliterminaali sijoittuu Kullasvaaraan, Kouvola–Joensuu-radan varrelle. Valtatie 15 jää alueen läntiselle puolelle ja Kuutostie pohjoispuolelle.

Kouvolan RR-terminaaliin tulevat alueet kuten portit ja pääreitit sekä lastausalueen vyöhykkeet.
Havainnekuva Kouvola RRT alueesta

Kouvolan nykyinen logistiikkakeskus sijaitsee Teholan alueella. Tämä alue toimii osana Kouvola RRT-aluetta.

3. Kouvolan logistiikkakeskus on jo pitkään ollut Pohjois-Euroopan parhaimmistoa. Miksi uusi rautatie- ja maantieterminaali tarvitaan?

Uudella terminaalilla vastataan logistiikka-alan tulevaisuuden tarpeisiin. Raideliikennettä kehitetään osana globaalin ilmastokriisin torjuntaa. On etsittävä uusia keinoja tavaravirtojen järjestämiseen tehokkaasti, turvallisesti ja päästöt minimoiden. Tulevaisuudessa raiteilla tapahtuvaa kuljetusta pitää tästä syystä lisätä. Rautatiekuljetuksen volyymin kasvattaminen vaatii lisää lastauspaikkoja, ja uudella terminaalilla palvellaan näitä tarpeita. 

Kouvola RRT intermodal terminal

4. Mitä RRT-alueelle kaavaillaan rakennettavaksi?

Alueen kehittämistä varten on laadittu yleissuunnitelma, jonka mukaan ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan intermodaaliterminaalialue. Seuraavissa vaiheissa rakennetaan muun muassa teollisuuden tarpeita palvelevia logistiikka-alueita sekä yritysalueita.

Uusi pitkien junien intermodaaliterminaalialue (vaihe 1) mahdollistaa jopa 1,1 kilometriä pitkien junien hyödyntämisen ja uudenlaisia lastinkäsittelymenetelmiä robotiikkaa ja digitaalisuutta hyödyntämällä. Terminaalialueelle rakennetaan kaksi uutta lastausraidetta.

Koko RRT-alueen rakentamisen ja suunnittelun pinta-ala on 170 hehtaaria. Intermodaaliterminaalin pinta-ala radan pohjoispuolella on 42 hehtaaria.

EU-tuella rakennettavaan terminaalialueeseen kuuluu myös radan eteläpuoleinen hulevesialue, jolle ei tule rakentamista (6 ha).

Uutta terminaalialuetta rakennetaan ympäristöystävällisesti ja materiaalitehokkaasti.

5. Miksi nykyinen logistiikka-alue ei riitä junaliikenteen tarpeisiin?

Kouvola RRT-alueen tuleville logistiikkatoimijoille on taattava riittävästi tilaa sekä mahdollisuus laajentamiseen. Nykyisellä Teholan logistiikka-alueella tonttitilaa ei ole riittävästi, ja tilan tarve on merkittävä.

Uusi intermodaaliterminaali mahdollistaa yli kilometrin pituisten konttijunien lastaamisen ja käsittelyn yhdellä raiteella ja yhdessä osassa. Tämä tuo raiderahtiliikenteelle aika- ja kustannussäästöjä. Konttijunaliikenteen kasvaessa Kouvolan logistiikka-alueella on varauduttava toimintojen osalta käsittelemään jopa kymmeniä junia kuukaudessa.

Teholan logistiikka-alue hyödynnetään osana uutta terminaalialuetta. Alueen olemassa oleva projektihalli tulee palvelemaan tilaa ja erikoisosaamista vaativien junien projektitoimituksia.

6. Millainen rakentamisen aikataulu hankkeella on?

Maantie- ja rautatieterminaali Kouvola RRT -hanketta rakennetaan vaiheittain vuosina 2019–2023. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen on aloitettu vuoden 2019 alussa ja se kestää arviolta vuoden 2022 loppuun. Alueen käyttöönotto olisi näin ollen vuonna 2023.

Rakenteilla olevaa tietä ja kuorma-auto.
Kultasuontien ja viereisen työkonereitin rakenteita toukokuussa 2020.

Tähän mennessä intermodaaliterminaalista on rakennettu noin 70 % (tilanne lokakuussa 2021).

Tähän mennessä Kouvolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvola RRT:n rakentamisen ja kaupunki on sitoutunut varaamaan hanketta varten tarvittavat määrärahat.

7. Kuinka paljon RRT-hanke maksaa ja kuka sen kustantaa?

Hankkeen ensimmäinen vaihe, eli intermodaaliterminaalialue, kustantaa noin 39,3 miljoonaa euroa. Tästä Kouvolan kaupungin osuus on noin 28 miljoonaa euroa ja valtion osuus (Väylävirasto) 4,4 miljoonaa euroa. Kustannukset muodostuvat intermodaaliterminaalin ja päätieverkon välisistä yhteyksistä, pitkien junien lastauslaitureista, intermodaaliterminaalialueesta, sen kunnallistekniikasta sekä hankkeen projektinhallinnasta.

Kouvolan kaupunki, Väylävirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat yhdessä hakeneet EU:lta CEF-rahoitusta hankkeen investointeihin. Maaliskuussa 2019 Euroopan komissio myönsi 7,9 miljoonan euron CEF-rahoituksen hankkeelle. CEF-rahoituksen osuus on noin 20 prosenttia hankkeen ykkösvaiheen kokonaiskustannuksista.

Kouvolan kaupungille on aikaisemmin myönnetty hankkeen suunnitteluun ja kehittämiseen EU:n CEF-rahoitusta noin 1,7 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Suunnittelun kokonaisbudjetti oli 3,4 miljoonaa euroa, josta CEF-rahoituksen osuus oli 50 prosenttia ja Kouvolan kaupungin osuus 50 prosenttia.

Suhteessa kaupungin kokonaisinvestointeihin Kouvola RRT on maltillinen investointi. Kaupunki tarvitsee perusinvestointien lisäksi myös elinvoimaa vahvistavia investointeja. Investoinnissa on katsottu pitkälle paitsi Kouvolan, myös Euroopan tulevaisuuteen. Ilmastolle ystävällisempiin ratkaisuihin on pakko investoida, ja tätä kehitetään aktiivisesti myös EU:n tasolla. 

8. Miksi logistiikka-alue rakennetaan juuri Kouvolaan?

Kouvolasta on muodostunut paitsi kotimaan tavaraliikenteen, myös kansainvälisen rautatieliikenteen keskittymä. Sen ydin muodostuu yritysverkostosta, josta on kasvanut merkittävä varasto-, terminaali-, huolinta- ja lisäarvopalveluiden keskittymä. Lisäksi Kouvola on Suomen ainoa rautatie- ja maantieterminaalipaikkakunta, joka kuuluu osaksi kansainvälistä liikenteen ydinverkkoa, TEN-T:tä (Trans European Network – Transport).

Kouvolasta on hyvät liikenneyhteydet moneen ilmansuuntaan, ja kaupunki on merkittävä kotimaisen ja kansainvälisen rautatieliikenteen solmukohta. Kouvola on valittu vuosina 2015 ja 2020 Pohjois-Euroopan parhaaksi logistiikkakeskukseksi, ja uusi terminaali vahvistaa entisestään kaupungin asemaa merkittävänä logistiikan keskittymänä.

Satelliitttikuva Kouvola RRT alueesta. Kuva Maanmittauslaitos, karttapaikka
Maanmittauslaitoksen satelliittikuva Kullasvaarasta toukokuussa 2021.

Kouvola on sijaintinsa puolesta myös toimiva linkki Pohjoismaiden, Euroopan ja Aasian väliseen tavaraliikenteeseen. Junayhteys Kouvolasta Kiinaan on EU:n ja Aasian välillä lyhyin reitti sekä pituuden että kulkuajan puolesta. Kouvola on ainoa EU:n liikenteen ydinverkon TEN-T:n (Trans European Network – Transport) rautatie- ja maantieterminaalipaikkakunta Suomessa.

9. Kuinka paljon RRT-hanke työllistää?

Nykyiselle Tehola-Kullasvaaran logistiikka-alueelle on rakennettu 20 vuodessa uutta kerrosalaa n. 140 000 kerrosneliömetriä. Karkeasti laskettuna tämä tarkoittaa rakennusinvestointeina noin 140 M€ ja kone- ja laiteinvestointeina noin 60 M€ eli noin 200M€ investointeja 20 vuodessa = keskimääräinen investointitaso 10 M€/v
Investointien työpaikkavaikutus on ollut noin 1400 htv/20 v. eli keskimäärin noin 70 uutta työpaikkaa vuosittain.

Vähimmäisennuste Kouvola RRT:n vaikutuksista on investointitahdin pysyminen ennallaan. Tämä edellyttää uutta terminaalia ja valmiita yritystontteja. Suomen tehokkain junien lastaus- ja purkupaikka voi parhaimmillaan kaksinkertaistaa ennusteen.

10. Miksi konttijunayhteys on tärkeä Pohjois-Euroopan rautatiekuljetuksille?

Rautatieyhteys lyhentää reittiä Aasian ja Euroopan välillä noin 2000 kilometrillä. Se tuo kustannustehokkuutta ja kilpailuetua. Kun vielä raideleveys Suomessa on sama kuin Venäjällä, ei aikaa vieviä uusintalastauksia näin ollen tarvita reitillä kuin yksi.

Itäinen kuljetuskäytävä avaa liiketoimintamahdollisuuksia sellaisille tuotannon aloille, joille lentorahti on ollut tähän asti liian kallis ja merikuljetus liian hidas. Se mahdollistaa nopeammat rahtiyhteydet Euroopan ja Pohjoismaiden sekä Japanin, Australian ja Etelä-Korean välillä. Nopeutensa ansiosta yhteys tekee mahdolliseksi myös kylmä- ja sesonkituotteiden viennin ja tuonnin.

Kuljetusten siirtäminen rautateille on oleellinen osa vähähiilisempää kontti- ja tavaraliikennettä.

11. Miten tulevaisuuden logistinen ja rautatiealan osaaminen turvataan?

Kouvolaan on keskitetty Suomen rautatiealan ammattikoulutus, Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy (KRAO) sekä Väyläviraston Ratatekninen oppimiskeskus (ROK), mikä sopii hyvin perinteiselle rautatiekaupungille ja takaa sen, että osaavaa työvoimaa riittää paikkakunnalle rautatiealan vaativiin tehtäviin myös tulevaisuudessa.

Kouvolassa toimii myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö, johon on sijoitettu rautatiealan yliopistotasoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä rautatielogistiikan professuuri.

Lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Kouvolan kampuksella toimii rautatielogistiikan tutkimuspäällikkö, joka työskentelee yhdessä muun muassa Kouvolan kaupungin, Kouvola Innovation Oy:n ja Liikenneviraston kanssa kehittäen muun muassa rautatieliiketoimintaa ja -osaamista.

12. Millaisiin hallinnollisiin päätöksiin hanke perustuu?

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2013 asetuksen (EU) N:o 1315/2013 unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ydinverkon kehittämiseksi siten, että se on asetuksen edellyttämällä tasolla vuoden 2030 loppuun mennessä.

Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT) on määritelty asetuksessa Suomen ainoaksi ydinverkon RRT-terminaaliksi. Kouvolan kaupunki on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle, että Suomen valtio osallistuu ainoan Suomessa sijaitsevan Euroopan liikenteen ydinverkkoon kuuluvan rautatie- ja maantieterminaalin toiminnan edellyttämän rautatieinfrastruktuurin toteuttamiseen ja rahoittamiseen raideliikenteen edistämiseksi.

Terminaalin palvelutasoa nostetaan Euroopan unionin Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokorridorin tavoitteiden mukaiseksi. Intermodaaliterminaali mahdollistaa erityisesti Aasian ja Venäjän suunnan kokojunakuljetukset jopa 1 100 metrin junilla.

Avustussopimus hankkeen suunnittelusta Kouvolan kaupungin ja Euroopan komission innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (INEA) välillä allekirjoitettiin lokakuussa 2016.

Kouvola RRT-alueen kehittäminen on hyväksyttyjen maakunta- ja yleiskaavojen mukaista. Hankkeen kehittäminen sisältyy vuoden 2015 Kymenlaakson liikennestrategia 2035 -aiesopimuksessa toteutettaviin tai käynnistettäviin ehdottoman tarpeellisiin toimenpiteisiin vuosina 2016–2020.

13. Mikä on Railgate Finland?

Railgate Finland Oy on Kouvola RRT-alueen hallinnointiin perustettu Kouvola Innovation Oy:n tytäryhtiö. Railgate Finland auttaa logistiikka-alan yrityksiä hyödyntämään kuivasatamaa ja sen tarjoamia palveluita mahdollisimman tehokkaasti. Railgate Finland hallinnoi terminaalialuetta ja vuokraa alueella toimiville yrityksille varastointi- ja toimistotilaa sekä kehittää ja hoitaa terminaalin infrastruktuuria sekä turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiä. Terminaali tarjoaa open access -periaatteella kaikille alan yrityksille avoimet, yhdenvertaiset ja syrjimättömät toimintaedellytykset tarjota logistiikan kuljetus-, huolinta-, tavarankäsittely- ja varastointipalveluja. 

14. Millaisia lasteja terminaalissa käsitellään? 

Kouvola RRT on intermodaaliterminaali, eli vaihtoterminaali, jossa kuljetusmuoto vaihdetaan rautatiekuljetuksesta maantiekuljetukseen tai päinvastoin. Terminaalissa käsitellään pääasiassa kontteja ja muita rautatieliikenteen suuryksiköitä. Erikokoisten tavara- ja nestekonttien lisäksi terminaalissa voidaan käsitellä esimerkiksi trailereita eli puoliperävaunuja yhdistetyissä kuljetuksissa ja erilaisia projektilasteja. 

Esimerkiksi Venäjän rahtiliikenteessä yleisten pitkien junien käsittely kerralla ei ole ollut aikaisemmin mahdollista Suomessa. Kouvolan uusi terminaali mahdollistaa yli kilometrin pituisten tavarajunien purkamisen ja lastaamisen yhdellä kertaa, mikä tuo kuljetuksiin merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä. 

15. Keitä terminaalin käyttäjät ovat? 

Terminaalin käyttäjiä ovat erikokoiset kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset, jotka tuovat, vievät, varastoivat tai jakelevat tavaraa. Rautatiekuljetuksia voivat tuottaa vain toimiluvan omaavat rautatieoperaattorit. 

16. Mitkä tahot ovat kehittämässä hanketta?

Kouvola RRT toteutetaan Kouvolan kaupungin ja valtion yhteishankkeena. RRT-alue liitetään kahden lastauslaiturin kautta valtion rataverkkoon, jonka infrastruktuurista vastaa Väylävirasto. Hankkeessa rakennettavat lastausraiteet tulevat myös Väylän omistukseen. Kaupunki vastaa terminaalialueen toteuttamisesta, kunnossapidosta, alueiden vuokraamisesta ja rakennussuunnittelusta. Kouvolan kaupunki ja Väylävirasto ohjaavat suunnittelua yhdessä.

Euroopan Unionin rahoittama hanke -logo

Päivitetty 12.11.2021

Sivun alkuun