Miten presidentinvaalit toimitetaan?

Presidentin valintatavasta
Suomen perustuslain 54 §:n mukaan tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä (suoralla) vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (s.o. hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Jos vaaliin asetetaan vain yksi ehdokas, tulee tämä valituksi ilman vaalia. Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Presidentin tehtävistä
Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto (hallitus). Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Tasavallan presidentin tehtävät liittyvät ennen muuta ulkopolitiikkaan. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen päätöksistä vastaa puolestaan valtioneuvosto, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä.

Presidentti tekee päätöksensä lähtökohtaisesti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Hän nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentti myös nimittää tuomarit ja eräät valtion korkeimmat virkamiehet. Hän voi yksittäisessä tapauksessa armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta joko kokonaan tai osittain. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella

Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Esimerkiksi äänioikeudelle eduskuntavaaleissa on vain kaksi edellytystä: 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus.

Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli että kaikilla äänestäjillä on käytettävissään sama äänimäärä eli yksi ääni.

Vaalit ovat välittömät
Äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Jokaisella ehdokkaalla on oma numeronsa, jonka äänestäjä merkkaa äänestystilanteessa äänestyslippuun.

Vaalit ovat suhteelliset
Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman puolueen saamien äänien määrä. Eduskuntavaaleissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa puolueiden sijasta äänestetään vain henkilöä. Suomessa suhteellisen vaalitavan laskentamenetelmänä sovelletaan nk. d´Hondtin menetelmää.

Vaalit ovat salaiset
Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, etteivät vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset saa tietää, kenelle äänestäjä on äänensä antanut tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.

Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. 
Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta. Sen sijaan äänestystilanteessa voidaan tietyin edellytyksin käyttää avustajaa.

Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. 
Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleinen luotettavuus, äänestäjän oikeus ja mahdollisuus ilmaista vapaa tahtonsa sekä varmistamaan vaalisalaisuuden toteutuminen. Vaaliviranomaisten valinnasta sekä toimimisesta tehtävässään säädetään vaalilaissa. Kirjeäänestys on poikkeus tästä säännöstä, koska se toimitetaan ilman vaaliviranomaisen valvontaa, mutta siinä kaksi ulkopuolista todistajaa antaa äänestäjän lisäksi vakuutuksen siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu.