Uudella Kouvolan kaupungilla on takanaan pitkä yhteinen historia. Vuonna 2009 Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kouvolan kaupunki, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin 1.1.2009 niiden alueet käsittävä uusi kunta, jonka nimeksi tuli Kouvola.

Alueen emäpitäjiä olivat Elimäki, Iitti ja Vehkalahti, joista sittemmin kunnat ovat irtautuneet ja itsenäistyneet.

Historiallisia merkkipaaluja 1700-luvun loppupuolella

Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 Ruotsin ja Venäjän raja tuli Kymijokeen ja oli siinä autonomian ajan alkuun saakka vuoteen 1809. Rajasta johtuen alue oli varsinkin Kustaan sodan aikana 1780-luvun lopussa useiden taistelujen ja tapahtumien näyttämönä. Noille vuosille (1788-89) ajoittuvat mm. Liikkalan nootti, Anjalan liitto ja Kaipiaisten taistelu.

Anjalankoski

Anjalankoski syntyi Anjalan ja Sippolan kuntien liitoksen tuloksena 1975, ja sai kaupunkioikeudet 1.1.1977. Anjalan emäpitäjä oli Elimäki, josta se erosi vuonna 1863. Sippola erosi Vehkalahden kunnasta vuonna 1861.

Anjalankoski on historiallista aluetta, jolla väitetään Suomen itsenäisyysprosessin saaneen alkunsa, kun upseerit 1700-luvun lopulla solmivat Anjalan liiton.

Anjalankosken historia on aateliskartanoiden historiaa. Ratsumestari Henrik Wrede pelasti Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n hengen taistelussa vuonna 1605, minkä johdosta kuningas muutamaa vuotta myöhemmin lahjoitti Wreden leskelle mm. Anjalan kylän. Näin sai alkunsa Wrede-suvun aika Kymijoen länsipuolella. Joen itäpuolen kartanoajan alkusysäys oli vuosi 1649, jolloin kuningatar Kristiina lahjoitti Creutz-suvulle mm. Sippolan kylän.

Kymijoki

Kymijoki on paitsi asutuksen, myös teollisuuden perusta. Joen varren teollistuminen alkoi 1730-luvulla ja nykyisen suurteollisuuden perusta luotiin 1870- ja 80-luvuilla, jolloin ensimmäiset puuhiomot ja paperitehdas käynnistyivät.

Elimäki

Elimäki oli jo 1400-luvun puolivälin jälkeen itsenäinen pitäjä, joka hoiti omat asiansa omilla käräjillään ja oman nimismiehen johdolla.” Näin mainitaan Elimäen historia –kirjassa s. 19. Tarkemmin sanottuna vuosiluku on 1452.

Itsenäinen seurakunnan perustamisesta tiedetään, että Elimäki itsenäistyi Anjalan ja Ruotsinpyhtään seurakuntien kanssa senaatin 13.4.1863 antaman kirjeen nojalla. Lopullinen ero Loviisan seurakunnasta tapahtui 1.5.1865.

Elimäellä oli Suomen ensimmäinen kunnanvaltuusto 8.3.1868.

Kartanot liittyvät myös Elimäen historiaan. Eräs merkittävimpiä tapauksia olin, kun Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä Lähellä Riikaa vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollinen kuningas lahjoitti leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen alueelta. Tämän lahjoituksen myötä Wreden suvusta alueen voimasuku.

Jaala

Jaala kuului aikaisemmin Iittiin ja itsenäistyi vuonna 1879. Jaalan perinnepiiri on kerännyt Jaalan historiaa.

Kouvola

Kouvola sai nimensä tiettävästi Kouvo-nimisestä uudisasukkaasta ja sanan yksi merkitys on karhu. Karhusta on tullut Kouvolan tunnus ja maskotti.

Pietarin radan rakentaminen vaikutti ratkaisevasti alueen kehitykseen. Kouvola sai oman aseman 1875 ja se toi alueelle runsaasti rautatieläisiä. Näin asemakylästä alkoi kehittyä risteysasema.

Kouvola on kuulunut Valkealan kuntaan. Siitä tuli taajaväkinen yhdyskunta 1917, itsenäinen kunta 1922, kauppala 1923 ja kaupunki 1960. Siitä oli tullut kaupan ja hallinnon keskus.

Katso Sakari Viinikaisen Kouvola-aiheiset historiavideot Youtubesta. Upotettu soittolista (13 videota) ja linkki alla. Aiheina mm. Kouvolan historian tosivaikuttajat, rautatiet, Kustaa Vaasa ja Kouvola kolmessa sodassa.

Kuusankoski

Kuusankoski on perustettu vuonna 1921 osista Iittiä ja Valkealaa. Kauppalaksi Kuusankoski tuli 1957 ja kaupungiksi 1973.

Tehdasyhdyskunta oli alkanut kehittyä Iitin ja Valkealan kuntien raja-alueelle vuonna 1872, jolloin kahden eri yrittäjän toimesta aloitettiin paperitehtaiden rakentaminen Kuusankosken partaalle. Vuonna 1897 ilmaantui vielä kolmas yrittäjä Kuusankosken pohjoispuolella sijaitsevan Voikkaankosken äärelle. Kun nämä kolme tehdasta yhdistyivät v. 1904 yhdeksi suuryhtiöksi, joka on nykyään merkittävä osa maailmanlaajuista UPM-Kymmene-konsernia.

Kolmen tehtaan yhdistymisestä alkoi kehitys nopeasti kulkea siihen suuntaan, että Kuusankoskesta oli muodostettava oma kunta. Kuusankosken, Kymintehtaan ja Voikkaan alueet erosivat maatalousvaltaisista emäpitäjistään, jotka eivät kyenneet hoitamaan kaikkia hallinnollisia tarpeita. Niinpä Kymiyhtiö joutuikin vastaamaan monista julkisen hallinnon tehtävistä. Niitä olivat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon kehittäminen ja kansakoulujen perustaminen.

Iitin kunnanvaltuusto teki aloitteen Kuusankosken muuttamiseksi itsenäiseksi kunnaksi kokouksessaan 21.10.1918. Iitissä katsottiin teollisuusalueen aiheuttavan vain taloudellisia rasituksia. Iitti sai vain työläisten verotulot, kun taas Valkeala sai tehtaan verotulot. Valkealan kanta Kuusankosken kunnan perustamiseen oli myönteinen, vaikka siitä seuraisi tuntuva verotulojen lasku.

Syyskuussa 1920 kokoontuivat Iitin ja Valkealan kunnanvaltuustoihin Kuusankosken, Kymintehtaan ja Voikkaan tehdaskylistä valitut 14 valtuutettua, jotka päättivät omana kantanaan ilmoittaa, että tehdasalue voisi aloittaa itsenäisenä Kuusankoski-nimisenä kuntana 1.1.1921 alkaen.

Valkeala

Valkeala on erotettu Iitistä ja perustettu 1631. Kunta on ollut aikoinaan siitä erikoinen maaseutuyhteisö, että siellä on ollut teollisuutta ja rautatieyhteydet, mitkä vaikuttivat Kouvolan ja Kuusankosken itsenäistymiseen. Rajan läheisyys on tuonut taistelut myös Valkealan alueelle.

Päivitetty 9.10.2023

Sivun alkuun