Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva perustelee, miksi Itärata kannattaa rakentaa. Se on valmis “aikaisintaan 2030-luvulla”.

Kouvola on syntynyt rautatieristeykseen. Kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva uskoo, että rautatieliikenteen kehittäminen vaikuttaa ratkaisevasti myös Kouvolan tulevaisuuteen.
— Liikenneverkon kehittäminen vaikuttaa positiivisesti yritysten sijoittumiseen, työpaikkoihin, asukasmäärään ja sitä kautta myös alueen elinvoiman kasvuun, hän sanoi huhtikuussa.
Viime aikoina on keskusteltu, rakennetaanko Helsingistä itään parempi rautatieyhteys. Portaankorva kannattaa Itäradan rakentamista Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan.
— Itäradalla on huomattava merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehitykseen ja kasvuun.
Seuraavassa kehitysjohtaja Portaankorva puhuu asiasta lisää.

Petteri Portaankorva

”Nopealla junakalustolla (300 km/h) pääsee Kouvolasta Helsinkiin jopa alle tunnissa. Matka-aika Kouvolasta Helsinki-Vantaan lentokentälle lyhenee 37 minuutilla alle 45 minuuttiin.”

Petteri Portaankorva, mitä hyötyä Itäradasta olisi Suomelle?
— Se yhdistää pääkaupunkiseudun noin miljoona asukasta, itäisen Suomen lähes miljoona asukasta ja Pietarin noin 6 miljoonaa asukasta.
— Itäradan takana eivät ole vain Kouvola ja Porvoo, joiden kautta se kulkee. Sen puolesta liputtavat itäisen Suomen maakunnat ja Itä-Suomen kaikki kaupungit Kajaanista Joensuuhun saakka.
— Itärata täydennettynä Savon radan ja Karjalan radan parantamistoimenpiteillä tuo Joensuun ja Kuopion noin kolmen tunnin päähän Helsingistä, kuten myös Pietarin.

Entä nimenomaan Kouvolalle koituva hyöty?
— Se nopeuttaa junayhteyden Kouvolan ja Helsingin välillä alle tuntiin ja yhteyden Kouvolan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä alle 45 minuuttiin
— Merkittävin säästö on Kouvolan ja Helsinki-Vantaan välillä. Nykyisellä kalustolla säästö on 30 minuuttia ja nopealla kalustolla 37 minuuttia.
— Kouvolasta voi käydä nykyistä nopeammin töissä pääkaupunkiseudulla ja ennen kaikkea lentokentän ympäristössä. Vantaa on Suomen eniten kasvanutta työpaikka-aluetta.

On keskusteltu myös kolmannesta mahdollisesta uudesta radasta: oikoradasta Lahden ja Mikkelin välille. Mitä mieltä olet siitä?
— Itään ei ole taloudellisia edellytyksiä tehdä monta rataa — pitää pärjätä yhdellä. Miten saadaan yhdellä radalla paras hyöty? Itäradalla.
— Lahti—Mikkeli hyödyttäisi vain Savoa ja Kainuuta. Rantarata palvelisi vain rannikkoa ja Karjalaa. Itärata palvelee koko itäistä Suomea.

Edellä esittämäsi Itäradan hyödyt perustuvat siihen oletukseen, että Lentorata rakennetaan. Päätöstä rakentamisesta ei ole tehty. Uskotko, että Lentorata rakennetaan?
— Uskon. Tällä hetkellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään Suomen matkakeskukseksi, jossa eri liikennemuodot kohtaavat. Se tulee olemaan piste, jossa vaihdetaan liikennemuotoa liikutaan sitten kumipyörillä, lentokoneella tai junalla.
— Uusilla raideyhteyksillä poistetaan pääkaupunkiseudun liikenteen pullonkauloja. Ensimmäiseksi pääkaupunkiseutu haluaa Pisararadan, joka poistaa lähiliikenteen päärautatieasemalta, ja toiseksi Lentoradan, joka ohjaa nopeat kaukoliikenneyhteydet pois Pasilan ja Tikkurilan väliseltä radalta.

Milloin Itärata voisi olla valmis?
— Aikaisintaan 2030-luvulla. Nämä ovat pitkiä prosesseja.

Aiemmin on puhuttu, että Helsingistä itään voitaisiin rakentaa rata, joka ei kulkisi lentoaseman kautta. Onko se vaihtoehto enää ajankohtainen?
— Se ei ole enää Uudenmaan maakuntakaavassa, joten sillä ei ole toteutumismahdollisuuksia.

Entä jos nykyisiä ratoja parannettaisiin niin, että huippunopeus nousisi 220 kilometristä tunnissa 300:aan? Nopeuttaisiko se Itä-Suomen ja pääkaupunkiseudun välistä yhteyttä?
— Tehtyjen selvitysten mukaan nopeamman junan käyttö ei juurikaan nopeuttaisi yhteyttä ilman ratainvestointeja. Nykyistä rataverkkoa pitkin ei saada niitä aikasäästöjä, jotka saadaan Itäradalla.

Itäratakartta

Näistä radoista on puhe

Itärata: Suunniteltu rata Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvooseen ja sieltä edelleen Kouvolaan. Yhtyisi nykyiseen Lahti—Kouvola-rataan Korialla. Kustannusarvio 1,7 miljardia euroa.
Lentorata: Suunniteltu rata Pasilasta lentoasemalle ja sieltä edelleen Pääradalle, johon se yhtyisi Keravan Kytömaalla. Kustannusarvio 2,7 miljardia euroa.
Lahti—Mikkeli-rata: Suunniteltu rata Lahden ja Mikkelin välillä kulkisi Heinolan kautta. Kustannusarvio 1,5 miljardia euroa.
Pisararata: Suunniteltu Helsingin paikallisliikenteen ympyrärata kulkisi tunnelissa reittiä Pasila—Hakaniemi—Helsingin keskusta—Töölö—Pasila. Keskustan asema ei olisi päärautatieasema. Kustannusarvio 1,5 miljardia euroa.
Päärata: Nykyinen rataosuus Helsingin ja Tampereen välillä. Suomen vilkkain rautatieyhteys.
Rantarata: Suunniteltu rata lentoasemalta Porvooseen ja sieltä edelleen Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan. Haminan jälkeen rata jatkuisi joko Vaalimaalle tai Luumäelle, jossa se yhtyisi nykyiseen Kouvola—Lappeenranta-rataan. Lentoasema—Luumäki-radan kustannusarvio on 2,8 miljardia euroa.

Teksti: Harri Mannonen Kuvat: VR Group

Päivitetty 19.6.2019