+
-+ Tulosta

Ajankohtaista

Hyvinvoinnin kokemisessa on eroja - kyselyn mukaan Kouvolassa voidaan pääosin hyvin

4.2.2019

Kouvolan kaupunki haluaa vahvistaa asukkaidensa hyvinvointia ja keräsi loppuvuodesta kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä kyselyn avulla. Työ, sosiaaliset suhteet, liikunta, kulttuuri ja terveys nousivat esiin isoina hyvinvointiin vaikuttavina teemoina.

Hyvinvointikyselyyn vastasi 417 kuntalaista. Heistä lähes 70 % ilmoitti voineensa menneen vuoden aikana hyvin tai erittäin hyvin. Lähes 80 % vastaajista ei ollut tuntenut itseään koskaan yksinäiseksi tai korkeintaan silloin tällöin.

Toisaalta lähes joka viides koki voineensa kuluneen vuoden aikana huonosti (16 %) tai erittäin huonosti (3 %). Eniten huonovointisuutta kokivat 30-64-vuotiaat ja 65-74-vuotiaat. Alueellisesti tarkasteltuna huonosti tai erittäin huonosti voitiin vastaajien postinumeroalueen perusteella Tornionmäessä, Viitakummussa ja Käpylässä sekä Lehtomäessä.

Joka viides vastaaja ilmoitti tunteneensa itsensä kuluneen vuoden aikana yksinäiseksi usein (14 %) tai erittäin usein (6 %). Yksinäisyyden kokemus ja hyvinvointi eivät kyselyn perusteella ole välttämättä kytköksissä toisiinsa, sillä yksinäisyys oli hieman yleisempää miesten keskuudessa kuin naisten, vaikka miehet kokivat hyvinvointinsa ollen huono tai erittäin huono kaksi vähemmän kuin naiset. Eniten yksinäisyyttä kokivat 16-29-vuotiaat ja 65-74-vuotiaat. Yksinäiseksi tunteneita asuu kyselyn mukaan eniten Tornionmäessä, Viitakummussa ja Käpylässä sekä Kouvolan keskustassa ja sen ympäristössä Kaunisnurmella, Kiehuvassa ja Aitomäessä.

Työllä ja siihen liittyvillä tekijöillä vahva yhteys hyvinvoinnin kokemiseen

Hyvinvointia vahvistaviksi tai lisääviksi tekijöiksi vastaajat ilmoittivat eniten työhön liittyvät tekijät, sosiaaliset suhteet, liikunnan ja kulttuurin eri muodoissaan sekä terveyden. Kaikkiaan 57 % kaikista maininnoista sijoittuu näihin teemoihin.

  • Työ mikä ei veisi kaikkia voimia, on jaksettava koko ajan enemmän ja enemmän vaikka ikää tulee lisää.
  • Riittävä henkilöstö töissä. Oma asenne ratkaisee paljon. Työnarvostaminen ja positiivinen palaute
  • Säännöllisyys elämässä, ei nopeita muutoksia työelämässä. Enemmän aikaa itselle, perheelle ja ystäville. Lisäapu lastenhoidossa (ilmainen). Raha.
  • Koulustressin ja väsymyksen vähentyminen.
  • Luonto, varsinkin pimeän aikaan ylimääräiset vapaat, jolloin voisi valoisan aikaan lähteä luontoon.
  • Kiinnostavat tapahtumat ja ystävä jonka kanssa osallistuisi.
  • En jaksa liikkua, jumpata tai venytellä. Väsyttää koko ajan. Työn lisäksi ei paljon muuta jaksa. Kerran vuodessa vähintään kun pääsisi terveystarkastukseen matalan kynnyksen periaatteella. Ei jaksa ottaa selvää itse liikuntaryhmistä ym. Terveysasiat huolestuttavat, mutta en viitsi menny tk: hon. Liian monta asiaa vaivaa. Ei tk- lääkäri kuuntele kuin yhden asian kerrallaan. Haastava perhe-elämä on vienyt mennessään. Ystäviä ei ole enää. En someta tms. Kotonakin tunnen itseni usein yksinäiseksi vaikka kaikki olisivat kotona.
  • Oma perhe/läheiset ja kiinnostavat harrastusmahdollisuudet lähellä lisäsivät hyvinvointia. Joukkoliikenteen lisääminen lisäisi hyvinvointia entisestään, kun ei aina vaadittaisi omaa autoa liikkumiseen.

Matalan kynnyksen harrastuksista apua yksinäisyyteen

Tärkeimmät keinot yksinäisyyden helpottamiseen ovat vastaajien mielestä: harrastus- ja yhdistystoimintaan osallistuminen, matalan kynnyksen tapahtumat, toiminta ja näihin tarjolla olevat paikat sekä keskustassa, että eri alueilla. Myös sosiaaliset suhteet ja niiden vaaliminen nostettiin esiin, samoin yhteisöllisyys ja toisten huomioiminen ja välittäminen nähtiin tärkeänä. Vastaajat korostivat myös oman aktiivisuuden merkitystä.

  • Vaikea sanoa, olen jutellut monien ystävien kanssa, ja hekin kokevat "ruuhkavuosien" keskellä joskus itsensä yksinäisiksi. Toisaalta energiaa ei välttämättä ole nähdä ihmisiä, kun elämä on niin kiireistä.
  • Tällä hetkellä en koe kuuluvani mihinkään yhteisöön. Yhteisöön kuuluminen (urheiluseura, muu harrastus ym.) vähentäisi yksinäisyyden tunnetta. Mahdollisuus tutustua samalla alueella asuviin samassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin aikuisiin, joilla pieniä lapsia.
  • Ajattelen, että yksinäisyyden kokemukset kuuluvat ihmiselämään.
  • En ole yksin kovinkaan paljoa. Itseasiassa nauttisin, jos saisin olla enemmän yksin. Silti koen itseni yksinäiseksi suhteessa yhteiskuntaan.
  • En kaipaa siihen mitään kaupungin toimia. Koen, että jätän itse pitämättä yhteyksiä muihin ihmisiin.
  • Arjen kiireessä en koe yksinäisyyttä, mutta huomaan että en ehdi pitää yllä ystävyyssuhteita. Ruuhkavuodet vaativat veronsa.
  • Tutkimalla syvällisemmin yksinäisten ihmisten arkea, jotta syntyisi ymmärrys, miten saada yksinäisyyttä lievittävät palvelut luontevaksi osaksi arkea mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
  • Itselläni on niin paljon "kaikkea" sosiaalista ympärilläni, etten ole kokenut koskaan yksinäisyyttä. Toki moni voi kokea yksinäisyyttä, vaikka on porukassa. Me ihmiset olemme erilaisia, kaikki eivät ole sosiaalisia eikä valmiita kertomaan esim. omista asioistaan.
  • Meitä vanhoja on niin paljon, että meidän pitäisi huolehtia toinen toisistamme, lähihuolenpitoa, kässäkerhoja, ompeluseuroja, lenkkikavereita, pelikavereita
  • Oman "kyläni" pysyminen elinvoimaisena ja virkeänä. Peruspalveluiden löytyminen läheltä (kauppa, pankki, kirjasto, koulut, terveyspalvelut ja joukkoliikenne) sekä harrastusmahdollisuudet esim. liikunta ovat kohtuullisen lähellä.

Tuloksista toimenpiteisiin

Vastauksista saadaan suunta antavaa kuvaa kouvolalaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointikoordinaattori Tarja Alamattila kaupungin konsernipalveluista kertoo, että vastauksia hyödynnetään suunniteltaessa uusia ja kehitettäessä nykyisiä palveluita. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matalan kynnyksen palvelupisteiden ja/tai tapahtumien järjestämistä niihin kaupunginosiin, jossa voidaan huonosti tai koetaan yksinäisyyttä.

Tuloksia käsitellään Hyvinvointikertomuksen vuosittaisessa arvioinnissa, jolloin tieto kulkee kaupungin eri palveluiden toimintasuunnitelmiin. Palveluissa voidaan kohdentaa toimenpiteitä eri alueille ja väestöryhmille.

Vuosittainen kysely vaihtuvalla teemalla

Kaupunki seuraa asukkaiden hyvinvoinnin kokemista vuosittain kyselyllä, jossa on vaihtuva teema. Vuoden 2018 kyselyssä erityisteemana oli yksinäisyys ja sen helpottaminen. Kaikille avoimeen kyselyyn pystyi vastaamaan kaupungin verkkosivuilla 19.11.-2.12.2018 välisenä aikana. Vastauksia kyselyyn saatiin 417 kpl, mikä oli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Neljä viidestä vastaajasta oli nainen ja enemmistö vastaajista oli 30-64-vuotiaita.

Yksinäisyys Kouvolassa valittiin kyselyn teemaksi, koska se nousi esiin kaupunginvaltuustossa edellisen hyvinvointikertomuksen käsittelyn yhteydessä. Yksinäisyyden teemasta järjestettiin loppuvuodesta seminaari, jossa suunniteltiin toimenpiteitä yhdessä järjestöjen kanssa. Niiden eteenpäin vieminen jatkuu ystävänpäivänä 14.2. järjestettävässä Yhteisöllisessä illassa Kouvola-talolla klo 17.

Lisätietoja: Tarja Alamattila, hyvinvointikoordinaattori, tarja.alamattila@kouvola.fi, 020 615 7483, www.kouvola.fi/hyvinvointikysely

Kouvola.fi käyttää evästeitä sivuston käytön helpottamiseksi ja käyttöä koskevien tilastojen keräämiseksi. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön ja tietosuojaselosteemme

Tietosuojaselosteemme