+
-+ Tulosta

Sisällissota 1918

Sata vuotta Suomen sisällissodasta - luentosarjassa kuullaan valtakunnallisia huippuasiantuntijoita ja tuoretta tutkimustietoa

Sisällissota 1918

Yleisöluennot Kouvola-talon Honka-salissa tiistaisin 18.00–19.30
Luennon kesto on 45 minuuttia, jonka jälkeen on aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle.

13.3. Sakari Viinikainen: Taistelu Savon radasta 1918
27.3. Sami Suodenjoki: Vapaus ja kapina viihdekulttuurissa 1900-luvun alussa
10.4. Mirja Turunen: Kouvolan veripellot
17.4. Marjo Liukkonen: Hennalan naismurhat
24.4. Marko Tikka: Sodasta paluu ja sisällissodan vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan

Voikkaan punakaartilaiset. Kuva: Poikilo-museot

"Suomen, kuten muidenkin maiden, historiaan kuuluu olennaisina ilmiöinä kansallisia kipupisteitä, aikoja, jolloin väkivalta ja kapinointi on ollut merkittävän laajamittaista. Suomalaisuuteen kuuluu yhä voimakkaasti vuoden 1918 tapahtumien muisto, mikä on poikkeuksellista. Se että lyhyestä sodasta ei ole yhtä hyväksyttyä nimeä – Punakapina, Vapaussota, Veljessota, Luokkasota, Kansalaissota, Vallankumous – on osoitus menneisyyden tuskien jatkuvasta läsnäolosta." (Derek Fewster)

Poikilo-museot jatkaa Sirpaleita suomalaisuudesta -näyttelyssä aloitettua keskustelua. Luentosarjaan on kutsuttu sekä valtakunnallisia että paikallisia asiantuntijoita. Luentojen aiheet käsittelevät sotaa eri osapuolten näkökulmista. Esille halutaan nostaa niin kansan jakautumisen syyt kuin sodan nykypäiväänkin ulottuvat yhteiskunnalliset jälkivaikutukset unohtamatta paikallisia pohjoiskymenlaaksolaisia tapahtumia. Uusinta tutkimustietoa saadaan naisten kohtaloista Lahden Hennalan vankileirillä.

Luennoitsijat:

Sakari Viinikainen
Opetusneuvos Sakari Viinikainen on Kymenlaakson alueen historian asiantuntija, tietokirjailija ja mukaansatempaava luennoitsija. Syksyllä 2017 ilmestyneessä kirjassaan Rautatiesota 1918 hän syventyy rautateiden merkittävään rooliin sisällissodan tapahtumien kulussa.

Sami Suodenjoki
FT Sami Suodenjoki on tutkija Tampereen yliopistossa. Hänen erikoisalaansa on kansalaisten suhde esivaltaan ja Venäjään itsenäisyyttä edeltäneen ajan Suomessa. Luennossaan Suodenjoki lähestyy sisällissodaksi kärjistynyttä kansan jakautumista 1900-luvun alun populaarikulttuurin kuten pilakuvien ja arkkiveisujen välityksellä.

Mirja Turunen
FT Mirja Turunen on kotkalainen toimittaja ja tutkija. Väitöskirjassaan Kouvolan veripellot hän tutki poliittista terroria Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 1918 sodan molempien osapuolten näkökulmasta. Tutkimuksessaan Turunen kumosi myytin punaisten Kouvolassa harjoittamasta valkoisten sotavankien kidutuksesta. Tilastojen ja lukujen rinnalle hän toi tavallisten ihmisten kohtalot sodan melskeissä.

Marjo Liukkonen
Marjo Liukkosen Lapin yliopistossa maaliskuussa 2018 tarkastettava väitöstutkimus tuo esille uutta tietoa Lahden Hennalan vankileirin tapahtumista. Hennala oli Suomen historian suurimman naismurhan näyttämö. Laajan arkisto- ja muistitietoaineiston mukaan leirille suljettujen naisten ja lapsien määrä oli paljon aiempia arvioita suurempi. Marjo Liukkonen on opintovapaalla Aikuiskoulutuskeskus Kouvolan kouluttajan tehtävistä.

Marko Tikka
FT, dosentti Marko Tikka työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston historian laitoksella. Hänen erikoisalaansa on 1900-luvun alun Suomen historia ja väitöskirjansa oli ensimmäinen kokonaisesitys punaisten ja valkoisten kenttäoikeuksista sisällissodassa. Sarjan päätösluennossa siirrytään sodan jälkeiseen aikaan ja sodan yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.