+
-+ Tulosta

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mitä Kouvola RRT-hankkeesta yleisesti on hyvä tietää?

1. Mikä on Kouvola RRT?

Rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT (Rail Road Terminal) -hanke on osa Kouvolan logistiikka-alan ja terminaalitoimintojen kehittämistä.

Kouvola RRT on moderni ja monipuolinen, eri kuljetusmuotoja yhdistävä terminaalialue, joka palvelee tasapuolisesti kasvavan kotimaisen ja kansainvälisen konttiliikenteen tarpeita. Suunnitteluvaiheesta siirrytään toteutusvaiheeseen tammikuussa 2019.

Kouvola RRT:n kehittäminen on yksi Kouvolan kaupungin strategisista kärkihankkeista, jonka avulla keskitetään ja tehostetaan intermodaalikuljetustoimintaa.


2. Minne Kouvola RRT rakennetaan?

Kouvola RRT sijoittuu Kouvolan Teholan ja Kullasvaaran alueelle. RRT:n ensimmäisessä vaiheessa toteutettava intermodaaliterminaali sijoittuu Kullasvaaraan, Kouvola–Joensuu-radan varrelle. Valtatie 15 jää alueen läntiselle puolelle ja Kuutostie pohjoispuolelle.

Kouvolan nykyinen logistiikkakeskus, jossa Kiinan-konttijunat pysähtyvät lastattaviksi, sijaitsee Teholan alueella. Tämä alue toimii osana Kouvola RRT-aluetta.


3. Mitä RRT-alueelle kaavaillaan rakennettavaksi?

Alueen kehittämistä varten on laadittu yleissuunnitelma, jonka mukaan ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan intermodaaliterminaalialue. Seuraavissa vaiheissa rakennetaan muun muassa teollisuuden tarpeita palvelevia logistiikka-alueita sekä yritysalueita.

Uusi pitkien junien intermodaaliterminaalialue (vaihe 1) mahdollistaa jopa 1,1 kilometriä pitkien junien hyödyntämisen ja uudenlaisia lastinkäsittelymenetelmiä robotiikkaa ja digitaalisuutta hyödyntämällä. Terminaalialueelle rakennetaan kaksi uutta lastausraidetta.


4. Miksi nykyinen logistiikka-alue ei riitä konttijunaliikenteen tarpeisiin?

Kouvola RRT-alueen tuleville logistiikkatoimijoille on taattava riittävästi tilaa sekä mahdollisuus laajentamiseen. Nykyisellä Teholan logistiikka-alueella tonttitilaa ei ole riittävästi, ja tilan tarve on merkittävä.

Uusi intermodaaliterminaali mahdollistaa yli kilometrin pituisten konttijunien lastaamisen ja käsittelyn yhdellä raiteella ja yhdessä osassa. Tämä tuo konttijunaliikenteelle aika- ja kustannussäästöjä. Konttijunaliikenteen kasvaessa Kouvolan logistiikka-alueella on varauduttava toimintojen osalta käsittelemään jopa kymmeniä junia kuukaudessa.

Teholan logistiikka-alue hyödynnetään osana uutta terminaalialuetta. Alueen olemassa oleva projektihalli tulee palvelemaan tilaa ja erikoisosaamista vaativien Kiinan junien projektitoimituksia.


5. Millainen rakentamisen aikataulu hankkeella on?


Maantie- ja rautatieterminaali Kouvola RRT -hanketta rakennetaan vaiheittain vuosina 2019–2023. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen aloitetaan heti vuoden 2019 alussa ja se kestää arviolta vuoden 2022 loppuun.

Tähän mennessä Kouvolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvola RRT:n rakentamisen ja kaupunki on sitoutunut varaamaan hanketta varten tarvittavat määrärahat.

Kuinka RRT-hanke rahoitetaan?

6. Kuinka paljon RRT-hanke maksaa ja kuka sen maksaa?

Hankkeen ensimmäinen vaihe, eli intermodaaliterminaalialue, kustantaa noin 39,8 miljoonaa euroa. Tästä Kouvolan kaupungin osuus on 33,9 miljoonaa euroa ja valtion osuus 5,9 miljoonaa euroa. Kustannukset muodostuvat intermodaaliterminaalin ja päätieverkon välisistä yhteyksistä, pitkien junien lastauslaitureista, intermodaaliterminaalialueesta, sen kunnallistekniikasta sekä hankkeen projektinhallinnasta.

Kouvolan kaupunki, Liikennevirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat yhdessä hakeneet EU:lta CEF-rahoitusta hankkeen investointeihin 7,7 miljoonaa euroa. Rakennusvaiheen EU-rahoitus ratkeaa alkuvuodesta 2019. CEF-rahoituksen osuus olisi noin 20 prosenttia hankkeen ykkösvaiheen kokonaiskustannuksista.

Kouvolan kaupungille on aikaisemmin myönnetty hankkeen suunnitteluun ja kehittämiseen EU:n CEF-rahoitusta noin 1,7 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Suunnittelun kokonaisbudjetti oli 3,4 miljoonaa euroa, josta CEF-rahoituksen osuus oli 50 prosenttia ja Kouvolan kaupungin osuus 50 prosenttia.

Millaisia paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä vaikutuksia RRT-hankkeella on?

7. Miksi logistiikka-alue rakennetaan juuri Kouvolaan?

Kouvolasta on muodostunut paitsi kotimaan tavaraliikenteen, myös kansainvälisen rautatieliikenteen keskittymä. Sen ydin muodostuu yritysverkostosta, josta on kasvanut merkittävä varasto-, terminaali-, huolinta- ja lisäarvopalveluiden keskittymä. Lisäksi Kouvola on Suomen ainoa rautatie- ja maantieterminaalipaikkakunta, joka kuuluu osaksi kansainvälistä liikenteen ydinverkkoa, TEN-T:tä (Trans European Network - Transport).

Kouvola toimii edullisena sijaintina ja linkkinä Pohjoismaiden ja Aasian välissä. Konttijunayhteys Kouvolasta Kiinaan on lyhyin reitti EU:n ja Kiinan välillä sekä pituutensa että kaksi viikkoa kestävän kulkuaikansa puolesta.


8. Kuinka paljon RRT-hanke työllistää?

Viikoittain edestakaisin Kouvola ja Kiinan välillä kulkeva konttijuna mahdollistaa 10 000 TEU-kontin käsittelyn vuodessa. Tällä kuljetusmäärällä suorat työpaikkavaikutukset ovat arviolta noin 3,5 henkilöä. Konttiliikenteen kasvaessa 250 000 TEU-kontin* käsittelyn vuosivauhdilla työntekijöitä tarvitaan noin 20–25 henkilöä. Kun mukaan lasketaan koko alueen suorat työpaikkavaikutukset, arvioidaan työllisyysnäkymän nousevan alueen tulevasta toiminnasta riippuen kaksin–viisinkertaiseksi.

Kouvola RRT työllistää myös epäsuorasti. Työpaikat lisääntyvät logistiikka-alueella, sillä konttien kuormaukset ja purut pyritään keskittämään Kouvolaan. Lisäksi terminaalialue luo uusia mahdollisuuksia palvelualoille, kuten huoltopalveluita, vartiointia sekä varaosa- ja ravintolapalvelutarpeita. Uusien logistiikka-alueiden sekä pienteollisuudelle että kaupan toiminnoille varattujen alueiden odotetaan luovan edellytykset noin 1 500 työpaikalle.

*TEU (twenty foot equivalent unit eli tavallinen kontti) on konttiliikenteen perusyksikkö, joka vastaa 20 jalkaa, eli kuuden metrin pituista konttia.


9. Miksi konttijunayhteys on tärkeä Pohjois-Euroopan rautatiekuljetuksille?

Kiinan ja Euroopan välisten rautatiekuljetusten konttimäärien on arvioitu kasvavan miljoonaan konttiin (TEU) nykyisestä 350 000 kontista (TEU). Kiinan One Belt, One Road (OBOR) -investointiohjelman päämääränä onkin kaupan kasvu Aasian ja erityisesti Euroopan välillä.

Uusi junayhteys tuo rautatiekuljetuksiin kustannustehokkuutta ja kilpailuetua, kun junakuljetukset Kiinan ja muun Euroopan välillä potevat jatkuvaa konttipulaa. Kouvolan yhteys myös lyhentää tavanomaista reittiä noin 2 000 kilometrillä. Kun vielä raideleveys Suomessa on sama kuin Venäjällä, ei aikaa vieviä uusintalastauksia näin ollen tarvita reitillä kuin yksi.

Uusi itäinen kuljetuskäytävä avaa liiketoimintamahdollisuuksia sellaisille tuotannon aloille, joille lentorahti on ollut tähän asti liian kallis ja merikuljetus liian hidas. Se mahdollistaa nopeammat rahtiyhteydet Euroopan ja Pohjoismaiden sekä paitsi Kiinan myös Japanin, Australian ja Etelä-Korean välillä. Nopeutensa ansiosta yhteys tekee mahdolliseksi myös kylmä- ja sesonkituotteiden viennin ja tuonnin.

Lisäksi EU ja Kiina panostavat voimakkaasti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kuljetusten siirtäminen rautateille on oleellinen osa vähähiilisempää kontti- ja tavaraliikennettä.


10. Miten tulevaisuuden osaaminen turvataan?

Kouvolaan on keskitetty Suomen rautatiealan ammattikoulutus, Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy (KRAO) sekä Liikenneviraston Ratatekninen oppimiskeskus (ROK), mikä sopii erittäin hyvin perinteiselle rautatiekaupungille ja takaa sen, että osaavaa työvoimaa riittää paikkakunnalle rautatiealan vaativiin tehtäviin myös tulevaisuudessa.

Kouvolassa toimii myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksikkö, johon on sijoitettu rautatiealan yliopistotasoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä rautatielogistiikan professuuri.

Lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Kouvolan kampuksella toimii rautatielogistiikan tutkimuspäällikkö, joka työskentelee yhdessä muun muassa Kouvolan kaupungin, Kouvola Innovation Oy:n ja Liikenneviraston kanssa kehittäen muun muassa rautatieliiketoimintaa ja -osaamista.

Mikä on hankkeen tausta?

11. Millaisiin hallinnollisiin päätöksiin hanke perustuu?

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2013 asetuksen (EU) N:o 1315/2013 unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ydinverkon kehittämiseksi siten, että se on asetuksen edellyttämällä tasolla vuoden 2030 loppuun mennessä.

Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT) on määritelty asetuksessa Suomen ainoaksi ydinverkon RRT-terminaaliksi. Kouvolan kaupunki on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle, että Suomen valtio osallistuu ainoan Suomessa sijaitsevan Euroopan liikenteen ydinverkkoon kuuluvan rautatie- ja maantieterminaalin toiminnan edellyttämän rautatieinfrastruktuurin toteuttamiseen ja rahoittamiseen raideliikenteen edistämiseksi.

Terminaalin palvelutasoa nostetaan Euroopan unionin Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokorridorin tavoitteiden mukaiseksi. Intermodaaliterminaali mahdollistaa erityisesti Kiinan ja Venäjän suunnan kokojunakuljetukset jopa 1 100 metrin junilla.

Avustussopimus hankkeen suunnittelusta Kouvolan kaupungin ja Euroopan komission innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (INEA) välillä allekirjoitettiin lokakuussa 2016.

Kouvola RRT-alueen kehittäminen on hyväksyttyjen maakunta- ja yleiskaavojen mukaista. Hankkeen kehittäminen sisältyy vuoden 2015 Kymenlaakson liikennestrategia 2035 -aiesopimuksessa toteutettaviin tai käynnistettäviin ehdottoman tarpeellisiin toimenpiteisiin vuosina 2016–2020.


12. Miten hanke lähti konkreettisesti liikkeelle?

Konttijunayhteyttä on suunniteltu pitkään, aina vuodesta 2012 alkaen. Ensimmäiset aiesopimukset solmittiin talvella 2016 Kalugan (Venäjä), Khorgosin (Kazakstan) sekä Zhengzhousn ja Xi`anin (Kiina) kanssa. Konttijunayhteys avattiin Kouvolasta Kiinan Xi`aniin 10. marraskuuta 2017. Ensimmäinen juna Kiinasta Kouvolaan saapui 12. joulukuuta 2017.

Mitä Railgate Finlandista, eli Kouvola–Kiina -konttijunayhteydestä on yleisesti hyvä tietää?

13. Mikä on Railgate Finland, Kouvola – China Express?

Railgate Finland, Kouvola – China Express on Kouvolan kaupungin kehittämisyhtiön Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) reittiyhteyden markkinointia, johon liittyy tavoite luoda erityisesti kilpailukykyinen raideyhteys koko Pohjois-Euroopan ja Aasian välille.

Kouvolan ja Kiinan Xi`anin välisen konttijunayhteyden kehittämisen lisäksi Railgate Finlandin nimissä tehdään Kouvola RRT -alueen ja logistiikkatoimintojen kehittämistä ja markkinointia.


14. Konttijunayhteys Kouvolasta Kiinaan – mistä reitti kulkee ja kuinka nopeasti?

Aasian ja Euroopan välinen rahtijunaliikenne on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Tämän odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa. Valko-Venäjän reitin kapasiteetti on lähes käytetty, mikä tukee Kouvolan kautta kulkevan liikenteen lisääntymistä.

Konttijunayhteys Suomesta Kiinan Xi`aniin kulkee ensin Venäjän Pietarin ja Moskovan kautta Kazakstanin Khorgosiin ja sieltä edelleen Kiinan Xi`aniin. Junamatka kestää noin kaksi viikkoa. Juna kulkee sekä Kouvolasta että Xi`anista noin kahden viikon välein.

Mitkä kaikki tahot ovat mukana kehittämässä Kouvolan ja Kiinan välistä kontti-junayhteyttä?

15. Miten Kouvola RRT:tä hallinnoidaan?

Tarkoituksena on luoda RRT:lle hallinnointi- tai terminaaliyhtiö. Sillä olisi neutraali julkinen omistus tai jaettu omistus raide- tai terminaalioperaattorin kanssa.

Hallinnointiyhtiön tehtäviä ovat muun muassa Kouvolan intermodaalireitin
kehittäminen, markkinointi ja myynti sovittavalla yhteistyömallilla, infrastruktuurin kehittäminen, hallinta ja hoitaminen, lastinkäsittelypalveluiden järjestäminen ja turvallisuus- ja ympäristöratkaisujen kehittäminen.


16. Mitkä tahot ovat kehittämässä hanketta?

Kouvola RRT toteutetaan Kouvolan kaupungin ja valtion yhteishankkeena. RRT-alue liitetään kahden lastauslaiturin kautta valtion rataverkkoon, jonka infrastruktuurista vastaa Liikennevirasto. Hankkeessa rakennettavat lastausraiteet tulevat myös Liikenneviraston omistukseen. Kaupunki vastaa terminaalialueen toteuttamisesta, kunnossapidosta, alueiden vuokraamisesta ja rakennussuunnittelusta. Kaupunki ja Liikennevirasto ohjaavat suunnittelua yhdessä.

Kouvola Innovation Oy tekee Kouvola–Kiina -reitin ja logistiikka-alueiden markkinointia edistävää työtä yhteistyössä Xi`anin kaupungin ja sen kehittämisyhtiön International Trade and Logistics Parkin kanssa. Lisäksi mukana on laaja joukko paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja pohjoismaisia toimijoita, niin julkisia kuin yksityisiäkin.


17. Mitkä yhtiöt toimivat operaattoreina?

Suomessa operaattorina toimii Kouvola Cargo Handling Oy yhteistyössä UnyTrade Oy:n kanssa. Cargo Handling huolehtii operatiivisesta toiminnasta Kouvolassa.

Kazakstanissa operaattorina toimii rautatieyhtiö KTZ Express, ja Kiinassa Xiàn International Port Multimodal Transportation.

Kouvola.fi käyttää evästeitä sivuston käytön helpottamiseksi ja käyttöä koskevien tilastojen keräämiseksi. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön ja tietosuojaselosteemme

Tietosuojaselosteemme