+
-+ Tulosta

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu vuonna 2016

Ilmanlaadun tarkkailua on toteutettu Pohjois-Kymenlaaksossa jo vuodesta 1990 asti. Vuonna 2016 tehtyjen ilmanlaadun mittausten sekä ilmaan johdettavien päästöjen kehityksen raportti on valmistunut. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa järjestetään yhteistarkkailuna Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan sekä alueen tärkeimpien energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten toimesta. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky.

Vuonna 2016 Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty ilmanlaadun mittauksia kolmella mittausasemalla. Kouvolan keskustassa Kankaan koululla on mitattu typen oksideja, hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia. Kuusankosken Urheilukentäntiellä on mitattu selluteollisuuden päästöissä esiintyviä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Kausalan paloasemalla mitattiin hengitettäviä hiukkasia.

Useille viime vuosille on ollut tyypillistä keskimääräistä lämpimämmät sääolot. Myös vuonna 2016 vuoden keskilämpötila oli noin asteen pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Tammikuu oli kuitenkin selvästi tavanomaista kylmempi ja lämpötila laski monena päivänä alle 20 asteen. Kevään katupölyaikaan jäi sademäärä melko vähäiseksi. Kokonaisuutena vuoden 2016 sademäärä oli varsin tavanomainen.

Päästökehitys 2000-luvulla

Typenoksidi,- TRS- ja rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet 2000-luvulla sekä Kouvolassa että Iitissä, mutta vuonna 2016 typen oksidien päästöt kääntyivät Kouvolassa kasvuun. Myös hiukkaspäästöt kasvoivat hieman kahdesta aikaisemmasta vuodesta. Rikkidioksidipäästöjen osalta on Kouvolassa ollut kasvua vuosina 2015 ja 2016. Päästöjen kasvu on johtunut teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöjen kasvusta, johon on ollut syynä tuotannon lisääntyminen. Iitissä päästöt koostuvat miltei pelkästään erilaisista hajapäästöistä. Tieliikenteen valtakunnalliset päästölaskennat on tehty viimeksi vuonna 2015 ja muiden hajapäästöjen laskenta vuodelle 2014, joten vuoden 2016 tilannetta ei ollut raporttia laadittaessa käytettävissä. Hajapäästöjen osalta jouduttiinkin käyttämään edellisten laskentojen tuloksia.

Typen oksidien päästöt ovat pienentyneet Pohjois-Kymenlaaksossa viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 1 300 tonnia nykyiselle noin 3 400 tonnin vuotuiselle tasolle ja rikkidioksidipäästöt ovat puolestaan pienentyneet noin puoleen. Hiukkaspäästöt eivät juurikaan ole pienentyneet 10 vuoden takaisesta tasosta. Hiukkaspäästöistä huomattavan osan arvioidaan olevan peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä sekä muista hajapäästöistä, kuten teiden kulumisesta, autojen jarruista ja pyöristä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt selluteollisuudesta ovat pienentyneet alle viidesosaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuoden 2016 mittauksista

Typpidioksidia mitattiin vuonna 2016 ensimmäistä kertaa liikenneympäristössä Kankaan koululla, edelliset 10 vuotta mittari on sijainnut Keskuspuistossa Käsityöläiskadulla ja toiminut kaupunkitausta-asemana. Typpidioksidin vuosikeskiarvo Kankaan koululla oli kuitenkin vain hieman korkeampi kun parina edellisenä vuonna Käsityöläiskadulla. Typpidioksidin pitoisuus Kouvolan keskustassa pysyi vuonna 2016 selvästi alle ohje- ja raja-arvojen, vuosikeskiarvot ovat viime vuosina jääneet noin neljäsosaan ohje- ja raja-arvosta. Pitoisuus oli korkeimmillaan tammikuun pakkasjaksolla.

Hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuudet alittivat vuonna 2016 selvästi kansallisen vuorokausiohjearvon 70 µg/m3. Sen sijaan maaliskuussa pahimpaan katupölyaikaan oli Kankaan koululla pitoisuus hyvin lähellä kansallista ohjearvoa selvästi alempaa WHO:n ohjearvoa 50 µg/m3. Maaliskuun pitoisuuksia lukuun ottamatta pitoisuustasot Kankaan koululla ja Kausalan paloasemalla olivat hyvin lähellä toisiaan. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo ylitti Kankaan koululla raja-arvotason 50 μg/m3 kaksi kertaa vuoden 2016 aikana. Raja-arvotaso saa ylittyä vuoden aikana 35 kertaa ennen kuin raja-arvon katsotaan ylittyneen. Kausalan mittausasemalla em. raja-arvotaso ei ylittynyt. Hiukkasia on mitattu Kankaan koululla neljän vuoden ajan, ja kolmen viime vuoden aikana hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo on ollut laskussa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat vuonna 2016 noin neljäsosa raja-arvosta 40 µg/m3.

Pienhiukkasia (PM 2,5) Kouvolassa on mitattu vuodesta 2012 lähtien ja niiden pitoisuus on ollut kohtalaisen alhainen, se on selvästi alittanut raja-arvon ja myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon. Pienhiukkasia mitattiin vuonna 2012 Kuusankosken Mäkikylässä Keskuslaitoksen pihalla, minkä jälkeen mittaus siirrettiin Kankaan koululle. Pitoisuudet Kouvolan keskustassa ovat samalla tasolla kuin Mäkikylässä. Pienhiukkaspitoisuuksista valtaosan arvioidaankin olevan kaukokulkeumaa. Tammikuun pakkaskausi näkyi Kouvolan keskustassa kohonneina hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksina.
Hajua aiheuttavien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet Kuusankosken Urheilukentäntiellä ovat olleet hyvin alhaisia 2010-luvulla. Ns. hajutunteja, jolloin TRS-pitoisuuden tuntikeskiarvo on yli 3 µ/m3, oli Urheilukentäntiellä vuonna 2016 14 kpl.

Ilmanlaatu Pohjois-Kymenlaaksossa hyvä

Ilmanlaatua kuvataan ilmanlaatuindeksin avulla. Suomessa käytössä olevan indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Vuonna 2016 Kouvolan ilmanlaatu on luokittunut mittauksissa valtaosan (83 % ajasta) hyväksi. Ilmanlaatu luokittui erittäin huonoksi tai huonoksi vain yksittäisiä tunteja vuodessa: Kankaan koululla 13 tuntia ja Kausalassa 6 tuntia. On kuitenkin huomattava, että ilmanlaatuindeksi joudutaan arvioimaan vain kohteessa mitattavien epäpuhtauksien perusteella, joten luokituksen pohjana oleva tieto on aina enemmän tai vähemmän puutteellista. Ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan maaliskuussa ja tammikuussa pakkasjaksolla. Keskeisimmin Kouvolan ja Iitin ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia.

Seurantaa jatketaan

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa on parhaillaan menossa seurantakausi vuosille 2016-2020. Ilmanlaatua tarkkaillaan tällä hetkellä kolmella jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustetulla mittausasemalla. Kouvolan keskustassa Kankaan koululla mitataan liikenteen aiheuttamia päästöjä, eli typpiyhdisteitä (NO, NO2 ja NOx) sekä hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia (PM10 ja PM2,5). Kuusankosken asemalla mitataan haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Lisäksi ilmanlaadun tarkkailussa käytetään siirrettävää mittausasemaa, jolla pyritään seurantakaudella 2016-2020 mittaamaan hengitettäviä hiukkasia eri taajamissa. Vuosina 2016-2017 tämä asema sijaitsi Iitin Kausalassa, vuoden 2018 alussa asema siirretään Kausalasta Inkeroisiin Tehtaanmäen koululle.

Lisätietoja:
Kati Halonen, ympäristösuunnittelija, p. 020615 8048, kati.halonen@kouvola.fi
Reijo Pesonen, ympäristöterveystarkastaja, p. 020615 8058, reijo.pesonen@kouvola.fi


Kouvola.fi käyttää evästeitä sivuston käytön helpottamiseksi ja käyttöä koskevien tilastojen keräämiseksi. Kun käytät tätä verkkosivua, hyväksyt evästeiden käytön ja tietosuojaselosteemme

Tietosuojaselosteemme