+
-+ Tulosta

Terveydensuojelulain (763/94) 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman tulee olla puhdasta eivätkä lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, valo, säteily, mikrobit ja muut vastaavat tekijät saa aiheuttaa terveyshaittaa asunnossa ja muussa tilassa oleskeleville. Puhtaudella tarkoitetaan esimerkiksi sisäilman sisältäviä kemiallisia epäpuhtauksia (aineita) sekä sisäilman mahdollisesti sisältämiä hiukkasia ja kuituja.

Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olojen valvonta (asunnontarkastus) kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin.

Terveyshaitta

Terveydensuojelulain mukaisella terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveyshaittaa asunnossa voivat aiheuttaa esimerkiksi:

  • savu ja pöly
  • mikrobit
  • sisäilman kemialliset epäpuhtaudet
  • puutteellinen ilmanvaihto
  • lämpöolot
  • säteily
  • melu

Vireilletulo

Asunnontarkastus tulee vireille asukkaan tai rakennuksen omistajan aloitteesta joko kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti. Tällöin viranomainen ratkaisee, riittävätkö ohjeet ja neuvot vai edellyttääkö asian selvittäminen muita toimenpiteitä. Mikäli asia tulee vireille, asiasta ilmoitetaan eri osapuolille (osakas/vuokralainen, kiinteistön omistaja).

Toimenpidepyynnön voi esittää, mikäli:

  • asukkailla on oireita ja/tai perusteltuja syitä epäillä terveyshaittaa aiheuttavan puutteen tai vaurion olemassaoloa asunnossa
  • kiinteistön omistaja ei ole todennut korjaustarvetta tai ei muuten ole ryhtynyt toimenpiteisiin haitan poistamiseksi

Asunnontarkastus tulee vireille muun kuin asianosaisen aloitteesta, mikäli viranomaisella on perusteltu syy epäillä asunnosta aiheutuvan sen asukkaille tai naapurille terveyshaittaa.

Asukkaan tahdon vastaisesti voidaan tarkastus tehdä vain silloin, jos viranomaisella on perusteltu epäilys siitä, että asunto aiheuttaa asukkaille tai naapureille vakavaa terveyshaittaa.

Terveyshaitan selvittäminen

Asunnontarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheuttavatko olosuhteet asunnossa terveyshaittaa asukkaille. Tarkastaja ratkaisee, mitä tutkimuksia ja mittauksia terveyshaitan selvittäminen vaatii. Tarkastuksessa ei ole kyse kuntoarvion kaltaisesta katselmuksesta eikä yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman tekemisestä.

Jos haitta saadaan poistetuksi asian käsittelyn aikana, asukasta tai kiinteistön omistajaa pyydetään ilmoittamaan asiasta välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle.

Tarkastuksesta ilmoitetaan etukäteen ja eri osapuolille annetaan mahdollisuus olla siinä läsnä. Tarkastuksia tehdään pääsääntöisesti virka-aikana.

Tarkastukseen sisältyy aistinvaraisia havaintoja sekä tutkimuksia ja mittauksia, joiden tekemisessä sovelletaan Asumisterveysohjeessa (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) annettuja ohjeita. Lisäksi asian selvittelyssä otetaan huomioon muun muassa eri osapuolten toimittamat tiedot, asukkaan tai omistajan toimesta tehdyt mittaukset ja tutkimukset sekä asukkaiden terveydentilaa koskevat tiedot. Ensimmäinen asuntotarkastus ja jälkivalvontatarkastus ovat ilmaisia. Osa asunnontarkastukseen liittyvistä jatkotutkimuksista ja mittauksista on maksullisia ja maksut peritään kiinteistön omistajalta.

Toimenpiteet

Kaikista asunnontarkastuksista tehdään pöytäkirja. Pöytäkirjasta käy ilmi muun muassa, onko asunnossa todettu terveyshaitta. Siinä voidaan esittää haitan syy sekä toimenpidesuosituksia haitan poistamiseksi. Korjaustavan valinta sekä toimenpiteiden teko ja työnaikainen valvonta ovat korjausvastuullisen osapuolen tehtäviä. Terveydensuojeluviranomaisen toimenkuvaan eivät myöskään kuulu korjausten aikaiset tilapäisasumus- ja muut järjestelyt.

Pöytäkirjaan liitetään mahdollisten laboratoriotutkimusten tulokset ja pöytäkirja liitteineen toimitetaan eri osapuolille. Asiakirjat ovat julkisia lukuun ottamatta laissa salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja, kuten asukkaan terveydentilaa koskevat tiedot.

Valtaosa terveysvalvonnan antamista korjauskehotuksista on toteutettu pöytäkirjassa annetun kehotuksen myötä. Mikäli korjauksia ei tehdä, asiasta voidaan tehdä velvoittava päätös, jota voidaan tehostaa tarvittaessa uhkasakolla.

Korjausmääräys osoitetaan sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä epäkohtaan. Sen sisällöstä on annettu yksityiskohtaiset säännökset. Ennen korjausmääräyksen antamista eri osapuolia kuullaan kirjallisesti.

Jos terveyshaitan poistaminen ei ole mahdollista tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräämiin korjaustoimiin ei ole ryhdytty, voidaan asunnon käyttöä rajoittaa tai kieltää kokonaan. Korjausmääräyksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta sekä asunnon käytön rajoittaminen edellyttävät vakavan terveyshaitan olemassaoloa.

Sovellettava lainsäädäntö ja ohjeet

  • Terveydensuojelulaki ja – asetus
  • Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1
  • SFS standardit

Yhteystiedot

Asumisterveysasioissa yhteydenotot alla oleviin viranhaltijoihin
Parhaiten tavoitettavissa
klo 8 - 10

Reijo Pesonen
Ympäristöterveystarkastaja
020 615 8058
Reija Lukkari
Terveystarkastaja
020 615 7963