Pohjavedet

Vettä, joka täyttää kokonaan maaperän tai kallioperän avoimet tilat, sanotaan pohjavedeksi. Pohjavettä syntyy sade- ja sulamisvesien joko imeytyessä maaperään tai valuessa kallioperän rakoihin. Pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla, mutta jääkauden kasaamat harjut ja suuret reunamuodostumat (mm. Salpausselät) ovat parhaita pohjaveden muodostumisalueita. Harjualueilla jopa 60% sadevedestä imeytyy maaperään ja suotautuu pohjavedeksi. Maaperän laatu on tärkeä tekijä pohjaveden muodostumisessa, sillä pohjaveden määrään ja laatuun vaikuttaa suuresti se, mitä tapahtuu veden virratessa maaperän läpi pohjavedeksi. Ympäristöään korkeammalle kohoavina Salpausselät toimivat monin paikoin sekä pinta- että pohjavesien vedenjakajina.

Pohjaveden suojelu on tärkeää, sillä pohjaveden laatua uhkaavat monet toiminnot, kuten teiden suolaus, öljytuotteiden ja kemikaalien käyttö, kuljetukset ja varastointi, maa-ainestenotto, jätevesien maahan imeytys sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö maa- ja metsätaloudessa. Maankäytön suunnittelu on keskeisessä asemassa turvattaessa pohjaveden muodostumisalueiden säilymistä.