Rehevöityminen

Järven rehevöitymisellä tarkoitetaan järvessä tapahtuvan perustuotannon (levät) määrän kasvua, mikä aiheutuu useimmiten ulkoisen ravinnekuormituksen lisääntymisestä. Perustuotannon lisääntyminen puolestaan kiihdyttää edelleen muiden eliöryhmien (esimerkiksi eläinplankton ja kalat) tuotantoa. Meidän järvissämme rehevöityminen aiheutuu yleensä fosforikuormituksen kasvusta, koska fosforipitoisuudet ovat luonnostaan alhaisia. Järven ravinnepitoisuuksien ja tuotannon lisääntyminen ei sinänsä tunnu vaaralliselta ilmiöltä, mutta rehevöitymiseen liittyy kuitenkin niin runsaasti haitallisia vaikutuksia, että sitä pidetään lähes yksinomaan ei-toivottuna ilmiönä.

Kun tuotanto lisääntyy järven rehevöityessä, tapahtuu samalla selviä muutoksia kaikissa eliöryhmissä. Vesi samenee planktonin määrän kasvaessa. Kasviplanktonissa sinilevät voivat vallata alaa, koska ne suosivat runsasravinteisia oloja. Rehevöitymisen edetessä tarpeeksi pitkälle saattaa lopulta syntyä massiivisia sinileväkukintoja, jotka haittaavat virkistyskäyttöä ja talousveden ottoa. Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus lisääntyy ja matalia järviä uhkaa umpeenkasvu. Kalastossa arvostetut kirkasta ja hapekasta vettä vaativat lajit (esimerkiksi siika ja taimen) väistyvät ja särkikalat ottavat valta-aseman.

Asutusjätevesien fosfori on leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa, joten niiden vaikutus järvien rehevöittäjänä on kuormitusosuuttaan suurempi. Hajakuormitus puolestaan ylläpitää järvien rehevyystasoa. Vesien tilan parantamiseksi tarvitaan monia vesiensuojelutoimenpiteitä yhdessä, mutta vain valuma-alueilla tehtävät kuormituksen vähentämistoimet saavat aikaan pysyviä parannuksia järvissä.

Järvien kunnostus ja hoito

Kun rehevöityneen järven tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ryhdytään parantamaan tai tehdään rehevöitymistä ennalta ehkäiseviä toimia, on tärkeää aina ensin huolehtia siitä, että ulkoinen kuormitus vähennetään mahdollisimman alhaiseksi.

Kunnostustoimenpiteistä päällimmäisinä ovat olleet vesiensuojelutoimet valuma-alueilla, vesikasvien niitot, rantojen ruoppaukset, järvien vedenpintojen nostot, säännöstelyiden korjaamiset ja kalaston biomanipulaatiot sekä happamoitumisen ehkäisemiseen tähtäävät järvien kalkitukset.

Kunnostukseen tarvittavat luvat ja suostumukset tulee hankkia hyvissä ajoin. Vain pienimuotoiset niitot saa tehdä ilman lupaa. Asiasta on kuitenkin ilmoitettava kuukausi etykäteen vesialueen omistajalle ja oheisella lomakkeella Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle osoitteeseen Kauppamiehenkatu 4/ PL 1023, 45101 Kouvola. Laajaan vesikasvien niittoon tarvitaan aina lupa. Laajoja niittoja suunniteltaessa tulee niittokohteelta tehdä perusteellinen kasvillisuuskartoitus. Jos niittoja aiotaan tehdä suojelualueilla, ne tulee suunnitella viranomaisten kanssa yhteistyössä.