Jokainen ihminen voi osaltaan vaikuttaa tuottamaansa jätemäärään vähentämällä turhaa kulutusta. Materiaaliostoksissa kannattaa suosia pitkäikäisiä ja korjattavia tuotteita. Harvoin tarvittavien tuotteiden kohdalla voi miettiä yhteiskäyttöä, lainaamista tai vuokraamista. Turhia pakkausmateriaaleja voi välttää ja ostaa uudelleenkäytettäviä pakkauksia.
Käyttökelpoisia tavaroita ei kannata heittää kaatopaikalle, vaikka itse ei niitä enää käyttäisi. Tavaroita voi kierrättää tuttavien keskuudessa tai toimittaa esimerkiksi Ekomaahan kierrätykseen. Ne voi myös myydä ilmoituksella tai kirpputoreilla.
Joistakin tuotteista voidaan hyödyntää jätteen sisältämä aine. Jätteiden hyödyntäminen alentaa tuotannon energiankulutusta, raaka-aineen tarvetta sekä kasvihuonekaasujen ja happamoittavien yhdisteiden päästöjä. Biojätteen hyödyntäminen vähentää kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi vesistöjen rehevöittäviä suotovesiä sekä mahdollistaa keinolannoitteiden korvaamisen osin humuksella.
Jätteiden lajittelusta
Kouvolassa ja Iitissä asuinkiinteistöllä on oltava erilliset keräysvälineet paperille, sen mukaan, mitä jätelain 18 h § 4 mom. sanotaan, ja keräyskartongille jos asuinhuoneistoja on vähintään kymmenen. Kouvolan kaikilla hyötyjätepisteillä kerätään paperia, lasia, metallia ja paristoja, ja joillakin pisteillä lisäksi vaatteita ja keräyskartonkia.
Biojätteiden lajitteluvelvollisuuden piiriin kuuluvat taajamien rivi- ja kerrostalot sekä suurkeittiöt. Biojätteet voi myös hyödyntää kompostoimalla ne itse.
Lajitteluvelvollisuudet on tarkemmin määritelty jätehuoltomääräyksissä.
Kompostointi
Kouvolassa ja Iitissä noudatettavien jätehuoltomääräysten mukaan kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Komposti on rakennettava, sijoitettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle.
Puutarhajätettä voidaan kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai avoaumassa. Puutarhajätteitä ei saa viedä yleisille alueille, esimerkiksi metsiin tai tyhjille tonteille.
Elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa kompostorissa. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Elintarvikejätteen kompostoria ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa.
Kerros- ja rivitaloissa ja suurkeittiöissä aloitettavasta elintarvikejätteiden kompostoinnista tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Ilmoituksesta on käytävä ilmi kiinteistön osoite ja kiinteistörekisterinumero, kiinteistön haltija, kompostoinnin vastuuhenkilö ja hänen yhteystietonsa ja osallistuvien huoneistojen lukumäärä.
Käymäläjätteen kompostoinnista taajama-alueella on tehtävä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle
Jätteen poltto
Jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.
Lämmityksen yhteydessä keskuslämmityskattilassa tai muussa lämmitykseen tarkoitetussa tulipesässä saa polttaa käsittelemätöntä puutavaraa, risuja, oksia sekä vähäisessä määrin paperia ja pahvia.
Taajama-alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa käsittelemätöntä puutavaraa, kuivia risuja ja oksia sekä maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä.
Polttaminen ei saa aiheuttaa ympäristölle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.
Roskaantuminen
Jätelain 19 §:n mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).
Ensisijaisesti roskaantuneen alueen siivousvelvollisuus on roskaajalla. Jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta, on roskaantuneen alueen haltija velvollinen puhdistamaan alueen.
Järjestyslain (612/2003) mukaan koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Tulosta