Kouvolassa on otettu käyttöön kaupungin sisäisen tilaaja–tuottaja-mallin mukainen sopimusohjausjärjestelmä vaiheittaisen kehittämisen menetelmällä järjestelytoimikunnan hyväksymän käyttöönoton periaatteiden mukaisesti. Tilaaja–tuottaja-mallin mukaisessa toiminnan ja talouden organisoinnissa palveluiden tilaajien ja tuottajien roolit on erotettu toisistaan. Tilaajan ja tuottajan välistä yhteistyötä ohjataan sopimuksilla. Tilaajan ja tuottajan roolien lisäksi tilaaja–tuottaja-mallin mukaisessa toimintamallissa tunnistetaan omistajan ja rahoittajan roolit sekä kuntalaisen rooli asiakasomistajana.
Kouvolan malli on tilaaja–tuottaja-mallin sovellus, jossa organisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon (toimialat) ja tuottajaorganisaatioon (palvelusektorit). Toimialojen ja palvelusektoreiden välille luodaan markkinoiden toimintaa muistuttava (näennäismarkkinat) suhde, jonka avulla siirrytään hierarkkisesta toimintamallista erilaisiin yhteistyömuotoihin ja kumppanuuteen. Sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti toimintaa ohjataan tilaajan ja tuottajan kesken tehtävillä palvelusopimuksilla, joissa määritellään palveluiden laatu, määrä ja hinta. Kouvolan mallissa viisi keskeistä elementtiä linkittyvät voimakkaasti toisiinsa ja muodostavat sopimusohjausjärjestelmän perusrakenteen: kaupungin strategia ja niistä johdetut toimialakohtaiset strategiat ja konsernitason ohjelmat, tilaajaorganisaatio ja tilaamisen rooli, tuottajaorganisaatio ja tuottamisen rooli ja palvelusopimus sekä tuotteistaminen ja kustannuslaskenta. Keskeiset elementit ovat samalla keskeisiä kehittämisen painopistealueita.Kouvolan malli [pdf, 167 KB]
Kaupungin strategia ja strateginen johtaminen toimii sopimusohjausjärjestelmän mukaisen toiminnan ja talouden ohjaamisen ohjenuorana. Järjestettäviin palveluihin kohdistuvat strategiset päätökset, niistä johdetut strategiat ja ohjelmat, sitovat tavoitteet ja määrärahat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka ohjataan käytännön palvelutuotannoksi palvelusopimusten avulla. Sopimusohjausjärjestelmän onnistunut toteuttaminen edellyttää laadukasta strategista johtamista ja sitoutunutta ylintä johtoa sekä tavoitteellista luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaation välistä yhteistyötä.
Tilaajaorganisaatioon kuuluvat lautakunnat edustavat toimialansa poliittista ohjausta ja niiden tehtävänä on suunnitella, ohjata ja valvoa tehtäväalueittensa palvelujen järjestämistä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuu, jolloin ydintehtävänä on tulevien palvelutarpeiden ja tarpeiden kehittymisen ohella hankkia tarvittavat palvelut joko omalta tuotanto-organisaatiolta tai ulkopuolisilta palvelutuottajilta. Tilaajaorganisaatio päättää, mitä palveluita verovaroilla hankitaan eli määrittää tavoitteet ja niitä parhaiten vastaavat palvelukokonaisuudet sekä osoittaa tarvittavat resurssit. Palveluiden järjestämiseen liittyvä poliittinen ohjaus keskittyy tilaajaorganisaatioon. Tilaajaorganisaatio vastaa palvelutuotannon vaikuttavuudesta.
Tuottajaorganisaatioon kuuluvat tuottajajohtokunnat edustavat palvelusektorinsa liiketaloudellista osaamista ja niiden tehtävänä on tuottaa tai niin palvelusopimuksessa sovittaessa hankkia palvelut ulkopuoliselta palvelutuottajalta. Tilaajan ja tuottajan välisestä yhteistyöstä sovitaan laajasti palvelusopimuksessa ja tuottaja on vastuussa siinä mainittujen velvoitteiden täyttymisestä. Tuottajaorganisaatio vastaa palvelutuotannon taloudellisesta tehokkuudesta. Konsernihallinto varmistaa omistajan ja rahoittajan roolissa kaupungin kokonaisedun toteutumisen.
Sopimusohjausjärjestelmän mukaisessa toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmässä ohjausvälineenä toimivat tilaajan ja tuottajan yhteistyönä laatimat palvelusopimukset. Sopimuksen ydintavoite on tilaajan määrittämien tavoitteiden saavuttaminen. Sopimus syntyy prosessin tuloksena tilaajan ja tuottajan väliseksi yhteistyön käsikirjoitukseksi, ja se pitää sisällään kaiken tarpeellisen järjestettävästä palvelukokonaisuudesta. Tämän lisäksi sopimuksen kautta koordinoidaan kaupungin kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä osoitetaan tilaajan ja tuottajan välisen kumppanuuden puitteet.
Sopimusohjausjärjestelmän mukainen toiminnan ja talouden ohjaaminen edellyttää palveluiden tuotteistamista. Tuotteistamisen tavoitteena on muodostaa palvelukokonaisuuksia, joille voidaan määritellä tuotantokustannukset. Tuotteistaminen on yksikön toiminnan kuvaamista kuntalaisen käyttäminä palvelukokonaisuuksina eli tuotteina, joten tuotteistamisen avulla yhdistetään yksikön toiminta ja talous. Tuotteistamisprosessin tuloksena saavutetaan läpinäkyvyys yksikön toiminnasta toimintojen ja niistä muodostuvien prosessien kuvaamisen kautta. Tuotteistamisen avulla sekä muodostetaan ostettavat ja myytävät kokonaisuudet että saavutetaan tuottavuuden parantamisen kannalta oleelliset tiedot toiminnasta ja niihin liittyvistä kustannuksista. Sopimusohjausjärjestelmän onnistunut toteuttaminen edellyttää tuotteistamisen onnistumista.
Kouvolan mallin käyttöönottaminen ja kehittäminen edellyttää vaiheittaista etenemistä, toimintamallin tavoitteiden selkiyttämistä, toimintamallin kytkemistä kaupungin ohjausjärjestelmäksi sekä vaadittavien toiminnallisten ja teknisten edellytysten tunnistamista. Järjestelytoimikunnan hyväksymän vaiheittaisen käyttöönoton periaatteiden mukaiset kehittämisen keskeiset näkökulmat ovat:
Kehittämisen painopisteet vuonna 2011
Kehittämistä toteutetaan em. näkökulmien perusteella ja keskeiset painopistealueet tarkentuvat saatujen kokemusten ja arvioiden perusteella.
Tulosta