Olen jo iso. Pärjään päiväkotipäivän erossa äidistä / isästä. Osaan ja tiedän paljon asioita. Olen oppimassa omatoimiseksi monissa päivittäisissä toiminnoissa: pukemisessa, vessajutuissa, ruokailussa. Olen rohkea ja uskallan esim. maistaa erilaisia ruokia ja toimittaa asioita keittiöön. Opettelen laittamaan vaatteeni naulakkoon, koriin ja lokeroon. Tiedän, että saan aikuisilta apua sitä tarvitessani. Nukun päiväunet tai ainakin rauhoitun ja lepään. Jaksan keskittyä välillä pitkäksikin aikaa leikkiin ja muihin minua kiinnostaviin asioihin. Saan tuoda päiväkotiin oman lelun, opin huolehtimaan siitä ja annan myös muiden leikkiä sillä. Kaverit tulevat minulle tärkeiksi.
Mutta toisaalta olen vielä pieni ja avuton. Välillä en halua osata mitään, haluan käpertyä aikuisen kainaloon ja vain olla. Joskus en tiedä itsekään mitä haluan: kiukuttelen, uhmaan, mökötän, itken tai haluan vain olla yksin. Joskus vien kaikki päivän kiukut mukanani kotiin.
Kotini on tärkeä päiväkodille – päiväkoti kodille. Toivon, että minua hoitavat aikuiset keskustelevat keskenään avoimesti minua koskevista asioista. Ajattelevathan he kaikki minun parastani. Toivon, että vanhempani huolehtivat aamuisin, että pesen käteni vedellä ja saippualla. Se on tärkeää siksi, että pysyisimme terveempinä. Lähden hyvillä mielin kotiin vaikka välillä tuntuukin, että aina minua haetaan väärään aikaan.
Tutustun itseeni ja läheisiini, kavereihin ja päiväkodin aikuisiin. Käyn mielelläni retkillä ja tutustun siten lähiympäristööni. Opin liikkumaan luonnossa ja ”suojelemaan” sitä. Tutkin, tunnistan ja nimeän kasveja ja eläimiä. Seuraan luonnon muuttumista vuodenaikojen mukaan. Tutustun ajan käsitteisiin. Opin vähitellen tietämään mitä tarkoittaa tänään, eilen ja huomenna – mitä ovat viikonpäivät ja vuodenajat.
Opettelen hyviä tapoja: tervehtimään, kiittämään, pyytämään anteeksi, odottamaan vuoroani. Sanon ”heipat” päiväkotipäivän päätyttyä. Harjoittelen toimimaan ryhmässä. Olen kaveri ja saan uusia kavereita, myös päiväkotimme muista ryhmistä. En voi aina valita itse leikkejäni tai kavereitani. Ymmärrän vähitellen, että on hyvä oppia leikkimään erilaisia leikkejä erilaisten kavereiden kanssa. Tiedän, että aikuisen tuki on aina saatavilla. Kun leikki loppuu, vien tavarat oikeille paikoille. Toivon, että myös vanhempani kannustavat minua siihen tullessaan minua hakemaan.
Saan ilmaista tunteitani. Joskus paikasta toiseen siirtyminen on minulle hankalaa tai saa minut riehakkaaksi. Toisinaan päivän tiimellyksessä leikit ”riistäytyvät” käsistä. Silloinkin aikuinen auttaa minua selviytymään tilanteesta ohjaamalla ja keskustelemalla. Opettelen sietämään pettymyksiä. En saa aina tahtoani läpi tai ole ensimmäinen, vaikka kuinka haluaisin. Tiedän, ettei toista saa satuttaa eikä toisen mieltä pahoittaa. Vaikka minua harmittaisi ja suututtaisi, aikuinen asettaa minulle turvalliset rajat – pitää minua sylissä ja antaa minun huutaa pahan oloni pois.
Opin muistamaan erilaisia vuosittain toistuvia juhlia. Vietän syntymäpäiviä, itsenäisyyspäivää, joulua, pääsiäistä ja vappua yhdessä kavereiden kanssa. Siunaan ruuan. Raamatun kertomuksista kuulen kuukausittain pyhäkoulussa.
Minä opettelen hyväksymään muut. Muut opettelevat hyväksymään minut sellaisena kuin olen. Uskallan kohdata erilaisia ihmisiä, myös erilaisista taustoista tulevia. On hienoa, että ryhmässämme on esim. lapsia, joiden kotikieli ei olekaan suomi.
Ymmärrän ja puhunkin jo paljon. Toivon, että minua rohkaistaan siihen ja että muut kuuntelevat mitä asiaa minulla on. Toisinaan minulla on paljonkin sanottavaa… Osaan vähitellen antaa myös muille puheenvuoron. Kielelliset valmiuteni kehittyvät ja sana- ja käsitevarastoni karttuu kielellisten leikkien, suujumpan, lorujen, laulujen, kuuntelun, pelien, satu- ja keskustelutuokioiden myötä. Kuvat auttavat meitä päivän kulun ja tilanteiden ymmärtämisessä. Opin myös joitakin tukiviittomia, joita ryhmässäni käytetään. Kuvakirjat ovat minulle tärkeitä. Keksin toisinaan myös omia tarinoita. Kirjaimet kiinnostavat minua. Hahmotan nimeni ja harjoittelen sen kirjoittamista. Tunnistan pian myös ryhmän muiden lasten nimet.
Alan kiinnittää huomiota ympäristössäni oleviin kokoihin ja muotoihin; vertailen ja tutkin… Luvut 0 – 10 tulevat minulle tutuiksi leikeissä, lauluissa ja peleissä.
Tutustun musiikin maailmaan. Osaan jo monta laulua ja laululeikkiä. Opin mielelläni uusia. Kokeilen kehon- ja rytmisoittimia. Päiväkodin yhteisiä lauluhetkiä pyritään viettämään kuukausittain. Uskallan esiintyä niissä kavereiden kanssa. Opettelen rauhoittumaan ja kuuntelemaan musiikkia. Musiikki kuuluu moneen viikoittaiseen tilanteeseen.
Tutustun erilaisiin työtapoihin ja materiaaleihin. Opettelen tuntemaan värejä. Piirrän, väritän, maalaan. Minua ei haittaa, vaikka sormet joskus likaantuvat. Harjoittelen taitavaksi kynän ja saksien käyttäjäksi. Vaikka käden taitojen harjoittelu ei minua aina kiinnostaisikaan, iloitsen kun opin uutta. Opin arvostamaan omia ja muiden töitä.
Ryömin, konttaan, kävelen. Juoksen, hypin ja kiipeän. Kiikun, roikun, heitän, hiihdän ja ehkä myös luistelen. Kokeilen erilaisia liikuntavälineitä. Saan kokea liikunnan riemua ja onnistumisen iloa. Osallistun liikuntaleikkeihin ja metsäretkiin, ohjattuihin liikuntatuokioihin sekä motoriseen rataan päiväkodin isossa tuvassa. Aikuiset kannustavat minua yrittämään, vaikka joku asia tuntuisikin minusta vaikealta.
Tulosta