Tahdissa mars! -sotilashistorianäyttely
11.11.2011-29.1.2012
Kouvola on Suomen suurin varuskuntakaupunki. Kouvolassa toimii Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunta, Karjalan Prikaati ja Utin Jääkärirykmentti. Puolustusvoimat työllistää Kouvolassa 1 300 henkilöä. Vuosittain koulutetaan lähes 4 000 varusmiestä ja –naista.
Kymijoki on vuosisatojen ajan ollut idän ja lännen raja. Raja-alue on useasti joutunut sotatantereeksi. Kouvolassa on sodittu ja täältä on lähdetty sotaan. Monet nuoret ovat saaneet sotilaskoulutuksensa Kouvolassa. Kaupungin alueella on edelleen nähtävissä jälkiä menneistä sodista ja linnoituksista. Yksi tällainen on Suvorovin linnoitusjärjestelmään kuulunut Utin linnoitus. Kustaan sodan ajalta on jäljellä monia tarinoita kuningas Kustaa III:sta.
Kouvolan kaupunginmuseon järjestämä Tahdissa mars! -näyttely esittelee otoksia Kouvolan alueen sotilas- ja sotahistoriasta. Näyttely pohjautuu 11.11.2011 julkistettavaan, Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen kirjoittamaan, Etulinjassa itään ja länteen – Kouvolan alueen sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle - kirjaan. Näyttelyssä perehdytään mm. Kustaan sodan tapahtumiin ja sisällissotaan. Suomi-konepistoolin ja polttopullo Molotovin coctailin kehittely on tehty Kouvolassa. Näiden aseiden vaiheita esitellään näyttelyssä. Kino-Poikilossa voi katsoa Yleisradion dokumenttia Utin laskuvarjojääkärien koulutuksesta vuonna 1971 ja uutiskatsauksia naisten vapaaehtoisen palveluksen alkamisesta vuonna 1995. Näyttelyssä voi eläytyä talvisodan alkuvaiheisiin kuuntelemalla talvisodan ensimmäisenä päivänä annettuja ohjeita pommitusten ja evakuoinnin varalta.
Näyttelyn esineistö on Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmista. Esineitä on kaikista vanhojen kuntien kokoelmista, eniten Elimäen, Valkealan ja Kouvolan kokoelmista. Suuri osa esineistä ei ole koskaan aiemmin ollut esillä.
Näyttelyn aikana järjestetään viitenä lauantaina yleisöopastus klo 12. Lauantaina 17.12 näyttelyn opastaa opetusneuvos Sakari Viinikainen.
Näyttely on kirjan tavoin osa Strada- sotilashistoria alueellisen identiteetin vahvistajana -hanketta. Hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hankkeessa ovat mukana lisäksi Puolustusvoimat ja Kouvolan kaupunki. Hanketta rahoittaa Kymenlaakson Liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
Sinikka Kurkinen, maalauksia ja lasitöitä
6.10.2011-15.4.2012
Kouvolan taidemuseolla on ilo esittää koko syksyn ja talven imatralaisen Sinikka Kurkisen värikylläisiä maalauksia.
Näyttelyssä on esillä kattavasti taiteilijan koko tuotanto 1950-luvulta tähän päivään asti. Kyseessä on ensimmäinen taiteilijan näin laaja näyttely Imatran ulkopuolella. Uusimmat teokset ovat taiteilijan omasta ateljeesta valittuja,
mukana on myös harvoin nähtyjä lasimaalauksia.
”Sinikka Kurkinen edustaa taiteilijapolvea, joka syntyi Etelä-Karjalassa, sai ammattioppinsa Suomen taideakatemian koulussa ja on pysyvästi jäänyt työskentelemään kotiseudulleen. Sinikka Kurkista voi hyvällä syyllä kutsua yhdeksi suomalaisen ja erityisesti kaakkoissuomalaisen kuvataiteen tienraivaajaksi,” kuvailee Imatran taidemuseon johtaja Eero Laajo näyttelyjulkaisun esipuheessa.
Sinikka Kurkinen on mittavan uran tehnyt taidemaalari, joka on pysynyt uskollisena omalle työskentelylleen. Hänen teoksiaan on lukuisissa julkisissa kokoelmissa. Viimeksi hänen teoksiaan on ollut esillä kesällä 2011 Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä Imatran taidemuseon kanssa.
Irja Ahtovirta ja Marko Kivioja, Open your eyes - you can fly, Avaa silmäs -osaat lentää
Batikkia ja videotaidetta
9.2.-15.4.2012
IRJA AHTOVIRTA
Aina on tuo lentäminen ollut lähellä sydäntä – ja varsinkin lentäminen ilman konetta, omilla siivillä. Ei vaan ole ollut oikein mahdollista. Paitsi unissa tietysti! Parhaita unia ovat lento-unet! Yleensä pääsen lentoon joko juoksemalla lujaa, tai sitten hyppäämällä jostain korkealta. Lähimmäs painotonta lentämistä oikeassa valvetila-elämässä pääsee sukeltamalla; räpylät tuo vauhtia ja lasit näköalan, muita laitteita ei tarvita. Laitteista ihailen eniten DC 3:sia. Top 2 listalle pääsevät myös ilmalaivat, jotka seilaavat pilvenpiirtäjiä hipoen. Eletään joko 1900-luvun alkuvuosikymmeninä - tai sitten jossain kaukaisessa tulevaisuudessa.
Avaa silmäs ja osaat lentää!
Naisen vapautuminen, lupa olla muutakin kuin jonkun miehen omaisuutta. Holhouslaki, suu kiinni ja ole kaunis! Radikaalia on olla menemättä naimisiin, siis huonomaineinen nainen kyseessä, suojelkaa äidit poikianne! Savukkeita polttava nainen, nainen, joka käyttää housuja eikä perusta perhettä! Vanhapiika! Joku intellektuelli!
Avaa silmäs.
Aika kultaa muistot, joita ei oikeastaan ole, on vain kuulopuheita, jonkun toisen muistoja jostain toisesta ajasta. Historian lehtien havinaa, lähdön tunnelmaa. Häät, sydän karrella rakkaudesta. Miten minun käy sitten, kun sinä et enää välitä muusta kuin itsestäsi? Miten sinun käy sitten, kun minä alan ajatella vain itseäni, avaan silmäni ja lennän pois?
Minä avaisin silmäni ja lentäisin pois. Kauas pois, sinne missä valtamerilaivat, maailman suurimmat ja nopeimmat , veisivät piiput höyryten Atlantin yli, sinne missä pilvenpiirtäjät raapisivat taivasta, sinne minne pääsee DC 3:lla. Raakaa voimaa ja ajan uusinta tekniikkaa. Minä otan savukkeen sormieni väliin, enkä välitä paheksuvista katseista. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, heittäydy! Uskalla heittäytyä! Kiipeä korkealle ja heittäydy! Avaa silmäs ja lennä!
Batikin lyhyt oppimäärä:
Batikki on alunperin ikivanha indonesialainen kankaankuvioimistapa. Irjan batikki valmistuu näin: Piirretään puuvillakankaalle kuva. Tehdään värjäyssuunnitelma ja pidetään väriopin säännöt mielessä ”keltainen+sininen=vihreä”. Sulatetaan kattilassa vahaa ja maalataan kuumalla vahalla kankaalle. Kangas tungetaan ämpäriin väriliemeen ja annetaan värjäytyä x tuntia. Kuivatetaan. Maalataan vahalla seuraava kerros ja värjätään ja kuivatetaan. Toistetaan niin monesti kuin on tarpeen. Vahan poistoa varten kiehutetaan satoja litroja Kymijoen vettä. Pestään kiehuvalla vedellä vaha pois kankaista. Kuivatetaan, silitetään ja päärmätään. Työstetään metallitangot ylä- ja alapäärmeisiin. Valmis!
Batikki on mielenkiintoinen, yllättävä, haastava ja raivostuttava tekniikka. Lopullisen tuloksen näkee oikeastaan vasta kun työ on silitetty.
MARKO KIVIOJA
Sitä ei tarina kerro kauanko lie laatikko ollut siellä mistä sen löysin.
Tiedäthän sellaisen vanhan kenkälaatikon, sellaisen jota ei heitetty pois kun kengät oli otettu käyttöön.
Sellaisia laatikoita ei enää tehdä. Juuri sellaisen löysin, juuri siihen oli kerätty sattuman varaisesti kuvia, lippuja ja lappuja. Avasin sen kannen. Pidätin hengitystä. Muistoja, valtavasti muistoja. Sellaisia, joista minä en tiennyt. Muistoja ennen minun ajanlaskuni alkua. Jonkun muun muistoja. Katselen kuvia. Joissain kuvissa tuttuja kasvoja, paljon tuntemattomia. Paljon tilanteita, joista olen kuullut ja joista olen muodostanut omat muistikuvani. Kuvitellut sen, mitä en ole voinut tietää. Onko ollut sattumaa, että tähän laatikoon on sattunut ne kuvat ja esineet jotka siinä ovat? Onko ollut tarkoituksena, että löytäjä lisää jonkun oman muistonsa ja asettaa laatikon tulevia varten löydettäväksi, että he voivat palata ajassa taaksepäin ja lisätä oman osansa nykyhetkeä siirrettäväksi eteenpäin? Tutkin esineitä, pieniä ja arkisia. Tutkin kuvia. Mitä yhteistä on meidän ajassa verrattuna vanhaan aikaan? Mitä sieltä on siirtynyt tähän aikaan? Historialla tuntuisi olevan merkitystä siinä millaiseksi minä olen muovautunut ja millaiseksi minä muovaan tulevaa.
Näistä lähtökohdista on syntynyt videoteos OPEN YOUR EYES-YOU CAN FLY!
Tulosta