Irja Ahtovirta, Flying away, 2010
Irja Ahtovirta ja Marko Kivioja
Batikkia ja videotaidetta
9.2.-15.4.2012
Avoinna ti ja to 11-18, ke 11-19, pe 10-17, la 11-16, su 12-16, ma suljettu
Open your eyes, you can fly -näyttelyn avajaistunnelmia.
http://vimeo.com/36686194
Linssilude -työpajan videoteokset:
12.3.-12
13.3.-12
19.3.-12
9.3.-12
020412
IRJA AHTOVIRTA
Aina on tuo lentäminen ollut lähellä sydäntä – ja varsinkin lentäminen ilman konetta, omilla siivillä. Ei vaan ole ollut oikein mahdollista. Paitsi unissa tietysti! Parhaita unia ovat lento-unet! Yleensä pääsen lentoon joko juoksemalla lujaa, tai sitten hyppäämällä jostain korkealta. Lähimmäs painotonta lentämistä oikeassa valvetila-elämässä pääsee sukeltamalla; räpylät tuo vauhtia ja lasit näköalan, muita laitteita ei tarvita. Laitteista ihailen eniten DC 3:sia. Top 2 listalle pääsevät myös ilmalaivat, jotka seilaavat pilvenpiirtäjiä hipoen. Eletään joko 1900-luvun alkuvuosikymmeninä - tai sitten jossain kaukaisessa tulevaisuudessa.
Avaa silmäs ja osaat lentää!
Naisen vapautuminen, lupa olla muutakin kuin jonkun miehen omaisuutta. Holhouslaki, suu kiinni ja ole kaunis! Radikaalia on olla menemättä naimisiin, siis huonomaineinen nainen kyseessä, suojelkaa äidit poikianne! Savukkeita polttava nainen, nainen, joka käyttää housuja eikä perusta perhettä! Vanhapiika! Joku intellektuelli!
|
Avaa silmäs. Aika kultaa muistot, joita ei oikeastaan ole, on vain kuulopuheita, jonkun toisen muistoja jostain toisesta ajasta. Historian lehtien havinaa, lähdön tunnelmaa. Häät, sydän karrella rakkaudesta. Miten minun käy sitten, kun sinä et enää välitä muusta kuin itsestäsi? Miten sinun käy sitten, kun minä alan ajatella vain itseäni, avaan silmäni ja lennän pois? Minä avaisin silmäni ja lentäisin pois. Kauas pois, sinne missä valtamerilaivat, maailman suurimmat ja nopeimmat , veisivät piiput höyryten Atlantin yli, sinne missä pilvenpiirtäjät raapisivat taivasta, sinne minne pääsee DC 3:lla. Raakaa voimaa ja ajan uusinta tekniikkaa. Minä otan savukkeen sormieni väliin, enkä välitä paheksuvista katseista. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, heittäydy! Uskalla heittäytyä! Kiipeä korkealle ja heittäydy! Avaa silmäs ja lennä! |
|
Batikin lyhyt oppimäärä:
Batikki on alunperin ikivanha indonesialainen kankaankuvioimistapa. Irjan batikki valmistuu näin: Piirretään puuvillakankaalle kuva. Tehdään värjäyssuunnitelma ja pidetään väriopin säännöt mielessä ”keltainen+sininen=vihreä”. Sulatetaan kattilassa vahaa ja maalataan kuumalla vahalla kankaalle. Kangas tungetaan ämpäriin väriliemeen ja annetaan värjäytyä x tuntia. Kuivatetaan. Maalataan vahalla seuraava kerros ja värjätään ja kuivatetaan. Toistetaan niin monesti kuin on tarpeen. Vahan poistoa varten kiehutetaan satoja litroja Kymijoen vettä. Pestään kiehuvalla vedellä vaha pois kankaista. Kuivatetaan, silitetään ja päärmätään. Työstetään metallitangot ylä- ja alapäärmeisiin. Valmis!
Batikki on mielenkiintoinen, yllättävä, haastava ja raivostuttava tekniikka. Lopullisen tuloksen näkee oikeastaan vasta kun työ on silitetty.
Keiju
MARKO KIVIOJA
Sitä ei tarina kerro kauanko lie laatikko ollut siellä mistä sen löysin.
Tiedäthän sellaisen vanhan kenkälaatikon, sellaisen jota ei heitetty pois kun kengät oli otettu käyttöön.
Sellaisia laatikoita ei enää tehdä. Juuri sellaisen löysin, juuri siihen oli kerätty sattuman varaisesti kuvia, lippuja ja lappuja. Avasin sen kannen. Pidätin hengitystä. Muistoja, valtavasti muistoja. Sellaisia, joista minä en tiennyt. Muistoja ennen minun ajanlaskuni alkua. Jonkun muun muistoja. Katselen kuvia. Joissain kuvissa tuttuja kasvoja, paljon tuntemattomia. Paljon tilanteita, joista olen kuullut ja joista olen muodostanut omat muistikuvani. Kuvitellut sen, mitä en ole voinut tietää. Onko ollut sattumaa, että tähän laatikoon on sattunut ne kuvat ja esineet jotka siinä ovat? Onko ollut tarkoituksena, että löytäjä lisää jonkun oman muistonsa ja asettaa laatikon tulevia varten löydettäväksi, että he voivat palata ajassa taaksepäin ja lisätä oman osansa nykyhetkeä siirrettäväksi eteenpäin? Tutkin esineitä, pieniä ja arkisia. Tutkin kuvia. Mitä yhteistä on meidän ajassa verrattuna vanhaan aikaan? Mitä sieltä on siirtynyt tähän aikaan? Historialla tuntuisi olevan merkitystä siinä millaiseksi minä olen muovautunut ja millaiseksi minä muovaan tulevaa.
Näistä lähtökohdista on syntynyt videoteos OPEN YOUR EYES-YOU CAN FLY!
Kommentoi näyttelyä.
Tulosta