Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kouvolalaisten sankarivainajien muistomerkki
30.11.2009
Jaalalainen kuvanveistäjä Marjo Lahtinen-Tapper (s. 1944) on työskentelyssään tavoittanut herkkyyden, joka hakee vertaistaan. Kivimateriaalin kohtaaminen innoittaa teoksen suunnittelua ja muotoutumista. Jokainen taltan isku on merkityksellinen. Kiven pinnasta tulee juuri halutunlainen, samettisen tuntuinen. Vasta kun teos alkaa elää taiteilijalle, se on valmis. Veistosten aiheena on viimeiset kolmekymmentä vuotta ollut ihmisvartalo pelkistetyimmillään, torso. Vuosien kuluessa vartalo on muotoutunut naturalistisesta kohti abstraktimpaa kuvaamista. Marjo Lahtinen tunnetaan erityisesti näistä teoksista, jotka synnyttävät yhtä aikaa tunteen nykyhetkestä ja historian läsnäolosta. Opintonsa Marjo Lahtinen on suorittanut Suomen Taideakatemian koulussa ja Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa.
Näyttelyhistoria
Marjo Lahtisen näyttelyhistoria on monipuolinen ja laaja. Viimeisimmät yksityisnäyttelyt pidettiin Saarijärven ja Kouvolan taidemuseoissa vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 1993 Lahtisen teokset kiersivät Saarijärven, Joensuun ja Rovaniemen taidemuseoissa. Eläinveistoksia on ollut esillä Galleria Artekissa; vuonna 1974 kissoja ja koiria ja vuonna 1976 lintuja. Marjo Lahtinen on toteuttanut myös merkittäviä mitaleita, kuten akateemikko Mika Waltarin ja vuoden 1990 Finlandia-hiihdon mitalit. Hänen teoksiaan on Suomen merkittävimpien taidemuseoiden kokoelmissa.
Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kouvolalaisten sankarivainajien muistomerkki Muistomerkki on kokonaistaideteos, joka koostuu veistoksesta ja jalustasta. Miehen torso, ihminen, symbolisoi kaikkia isänmaan puolesta kaatuneita sankareitamme. Veistoksessa on voimakas fyysisyyden tuntu. Käsin viimeistelty pinta tuntuu iholta. Viitteellisenä teoksena se kuvaa jokaista, jonka nimi on kaiverrettu jalustassa olevaan kiveen. Jalusta yksilöi kaatuneet. Kivi, satoja miljoonia vuosia vanha Korpilahden graniitti materiaalina luo teoksen hengen antaen sille ikiaikaisuuden ja jatkuvuuden merkityksen.
Suunnitellut kuvanveistäjä Marjo Lahtinen
Materiaali Korpilahden musta graniitti
Valmistustyö Korpilahden kiviveistämö siten, että kuvanveistäjä teki sen siellä
Paikka Lääninpuisto
Piikkirykmentin eli JR 25:n muistomerkin pystyttämiseen kerättiin varat rykmentin aseveljien keskuudesta. Vuonna 1981 patsas siirrettiin Kouvolan varuskunnan pääportilta Lääninpuistoon. Piikkirykmentin perustamisen 40 -vuotispäivänä 18.6.1981 muistomerkki luovutettiin virallisesti Kouvolan kaupungille.
Suunnitellut Viljo Savikurki (1905-1975)
Materiaali graniitti
Jalusta kuuluu myös taideteokseen
Korkeus noin 4 m
Valmistustyö Näsin kiviveistämö
Reliefien valu E. Halosen Taidevalimo
Paikka Lääninpuisto vuodesta 1981 (Kouvolan varuskunnan pääportti 1955-1981)
Suunnitellut Matti Peltokangas (s. 1952)
Paikka Vanhan hautausmaan Muistolehto
Keski-Suomen rykmentin muistokivi (1974)
Paikka Lääninpuisto
Karjalan Prikaatin muistomerkki (ympäristöteos Kulmahuone)
Muistomerkin pystytti 25.11.1957 perustettu maamme vanhin joukko-osastokilta Karjalan Prikaatin Kilta ry (aik. Karjalan Kaartin-Prikaatin Kilta ry), jonka kotipaikka on Valkeala.
Muistomerkki paljastettiin lauantaina 10. kesäkuuta 2000. Tilaisuudessa luovutettiin muistomerkki virallisesti Kouvolan kaupungille ja nimettiin sen sijaintimännikkö Pilvilinnan asuinrakennuksen länsipuolella Prikaatinpuistoksi.
Paljastamisen ajankohtana oli kaksi merkittävää historiallista tapahtumaa. Ensinnäkin, 6.-7. kesäkuuta tuli kuluneeksi 55 vuotta jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8:n, "Tuntemattoman sotilaan rykmentin", saapumisesta 1945 Lapin sodasta varuskunnan pääjoukko-osastoksi. 1.12.1952 rykmentin nimi muutettiin 5. Prikaatiksi ja edelleen vuoden 1957 alussa Karjalan Prikaatiksi. Toiseksi, 13. kesäkuuta tuli kuluneeksi 30 vuotta Karjalan Prikaatin pääosien siirtymisestä Valkealan varuskuntaan Vekaranjärvelle vuonna 1970.
Maisemamuistomerkki koostuu viidestä noin 170 cm korkeasta Ylämaan vihreää graniittia olevasta kivestä. Neljällä pystyssä olevalla kivellä on tarkalleen merkitty puistossa vuosina 1945-70 sijainnut pääjoukko-osaston parakkiesikunnan itäpääty. Sen koilliskulmassa sijaitsi esikunnan pyhin, joukko-osaston komentajan virkahuone "kulmahuone". Viides kivi on makuullaan kuvaten esikunnan porraskiveä toimien samalla istuimena. Siinä istuen voivat paikallaolijat muistella menneitä. Kahteen kiveen on kiinnitetty Karjalan Prikaatin joukko-osastotunnukset ja muistolaatat. Laatoissa ovat tekstit: "Tällä paikalla sijainneessa parakkirakennuksessa toimi Kouvolan varuskunnan pääjoukko-osaston esikunta 1945-1970" ja "Jalkaväkirykmentti 8 1945-1952, 5. Prikaati 1952-1956, Karjalan Prikaati 1957-1970".
Paikka Prikaatinpuisto
Muistomerkin ovat suunnitelleet kaupunginarkkitehti Erkki Korhonen, luutnantti evp Kalevi Sirén ja taiteilija Esa Hyytiäinen Kouvolasta
Saksalaisten sotilaiden hauta 1918
Haudattu kolme saksalaista jalkaväkisotilasta, kaikki kuolivat v. 1918
Hautakivi on pystytetty vuonna 1924
Pyhän Ristin kirkon edessä
Alppilentäjien muistomerkki paljastettiin Ilmavoimien vainajien muistopäivänä 7.9.2000.
Paikka Lauttarannantie Alakylässä
Paikka Vanha hautausmaa
Suunnitellut Emil Filén
Paikka Kuusankosken uusi hautausmaa
Muistomerkki on omistettu talvi- ja jatkosodassa kaatuneille kuusankoskelaisille, luovutettiin seurakunnalle 1948.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki
Suunnitellut Leo Mäki
Paikka Kuusankosken vanha hautausmaa
Vuoden 1918 uhrien muistomerkki, joka paljastettiin 1947 Kuusankosken Sosiaalidemokraattisen Kunnallisjärjestön toimesta.
Elimäkeläisten miesten jatkosotaan lähdön muistokivi
Elimäen Sotaveteraanit ry on pystyttänyt kiven vuonna 1986. Kiveä suunniteltiin useampi vuosi. Kivi haluttiin Elimäen kirkonkylän muistorikkaalle kankaalle ja kun löytyi veteraanien mielestä sopivan kokoinen ja värinen kivi Hämeenkylästä metsätien varresta, niin muistomerkki tehtiin. Veteraanit ovat lahjoittaneet kiven Elimäen kunnan omaisuudeksi ja huolenpitoon.
Kiven tarkoituksena on muistuttaa nykyiselle ja tuleville sukupolville sitä vakavaa ja kauaskantoista hetkeä kesäkuun 18. päivänä 1941, kun Elimäen silloiset reserviläiset kokoontuivat kirkkoon ja lähtökatselmukseen. Se oli monelle elimäkeläiselle viimeinen kirkkomatka.
Paikka Elimäen kirkkopuisto kellotapulin ja kunnanviraston välissä
Sankaripatsas on on talvi- ja jatkosodassa kaatuneille. Patsaassa vuosiluvut 1939-1940 ja 1941-1945. Patsaan aiheena on kuoleva soturi. Patsaan paljatustilaisuus oli 6.7.1952.
Suunnitellut professori Aimo Tukiainen
Taidevalimo Halosen pronssiin valama
Paikka Elimäen kirkon vieressä kirkkotarhassa
Karjalaan jääneiden muistomerkki
Patsas paljastettiin 28.8.1955. Se on pystytetty kotiseutunsa menettäneille ja karjalaisille sankarivainajille, joita oli 42. Sankaripatsaan takana, sankarivainajien hautojen vieressä on kivipaasi sodassa kaatuneitten ja muualle haudattujen siirtolaisten vainajien muistoksi.
Paikka Elimäen kirkon eteläisen sisäänkäynnin vieressä
Kansalaissodan muistomerkit
Vuoden 1918 sodan uhrien muistomerkit.
Elimäellä valkoisten uhreja oli 4, joiden nimet on kaiverrettu patsaaseen.
Paikka Uudella hautausmaalla keskellä keskikäytävää, oikealla puolella
Punaisten muistomerkkiin nimet on hakattu molemmin puolin. Paljatustilaisuus oli 20.5.1945. Patsaan aiheena "Kaksi tikaria luo samaan sydämeen".
Paikka siunauskappelin kohdalla eteläisen kiviaidan vieressä.
Materiaali punaista graniittia
Pioneerimuistomerkki koostuu seitsemästä kivenjärkäleestä, joista suurin painaa 19,5 tonnia. Se ilmentää pioneerien eteenpäinmenoa ja murskaavaa voimaa, joka vie vaikka läpi harmaan kiven. Muistomerkki paljastettiin 1966. Se on rahoitettu kokonaan lahjoitusvaroin.
Alikersantti Erkki Loukolan työpiirustusten pohjalta lohkareet valmisti Näsin Kiviteollisuus Oy
Materiaali graniitti
Paino 65 tonnia
Paikka Koria, pioneerien harjoituskenttä
Ruotsin ja Venäjän välillä 1790 solmitun Värälän rauhan muistoksi on laakeaan harmaakivipaateen hakattu teksti:
"Här afslutade Gustav III Freden med Catharina den 19 augusti 1790".
Paikka maantien nro 359 varressa, 7 km Korian keskustasta Anjalankoskelle päin
Värälän rauhan muistokiven läheisyydessä maantien ja Tolkkilan paikallistien risteyksessä sijaitsee Kustaa III:n leirin tykkipatterin jäännökset.
Ilmatorjunnan muistomerkki, it-tykki
Paikka Vekaranjärven varuskunta
Tulosta