Kokoelmat
Kouvolan taidemuseon kokoelma koostuu v. 2002
saadusta Kaakkois-Suomen taidesäätiön ns. Huurtamo –kokoelmasta, Kouvolan
kaupungin ja v. 2009 taidemuseon hallintaan siirtyneiden Anjalankosken,
Elimäen, Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan yhdistyneiden kuntien kokoelmista.
Teoksia on kokoelmassa tällä hetkellä noin 2300. Erillisiä pääosin
lahjoituksina saatuja kokoelmia ovat Tuomas von Boehmin piirustuskokoelma,
Sakari Kajaston valokuvakokoelma sekä kiinalaisen nykytaiteen kokoelma.
Kokoelmien painopiste on pohjoiskymenlaaksolaisessa
taiteessa. Teoksista suurin osa edustaa 1950-luvun jälkeistä taidetta. Vanhempaa
taidetta kokoelmassa edustavat mm. Grigor Auer, Aarne Ari, Veikko Vionoja ja
Tapani Lemminkäinen. Uudemmasta taiteesta kattavasti ovat edustettuina Esko
Tirronen ja Ulla Rantanen, jotka vaikuttivat alueella sekä taiteilijoina että
opettajina. Heidän teoksistaan merkittävä osa on 1960-luvun informalismia.
Kokoelmaa kartutetaan hankintapoliittisten
linjausten mukaan alueen nykytaiteilijoiden teoksilla.
Kouvolan taidemuseon kokoelman teoksia esitellään
oman kokoelman näyttelyissä säännöllisesti. Näyttelyt pyritään järjestämään eri
teemoista, jolloin mahdollisimman suuri osa kokoelmasta pääsee esiin vuorollaan.
Kokoelman teoksia on mahdollista nähdä myös Kouvolan julkisissa tiloissa.
Teoksia voi selata pyynnöstä myös sähköisestä tietokannasta.
http://www.kouvola.fi/palvelut/museot/taidemuseo.html
Kaksikerroksinen Kouvolan taidemuseo rakennettiin vuonna 1987 osaksi
Kouvolan kulttuurikeskusta, Kouvola-taloa. Erkki Valovirran suunnittelemaa Kouvola-taloa pidetään yhtenä Suomen kauneimmista
postmodernistisista rakennuksista. Kouvola-talossa on kahvio ja museoon on
esteetön pääsy.
Kouvolan
taidemuseon kokoelma koostuu Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken
kaupunkien, Elimäen, Jaalan ja Valkealan kuntien taidekokoelmista sekä Kaakkois-Suomen taidesäätiön kokoelmista. Kokoelmissa on
teoksia tällä hetkellä noin 2300. Kokoelmien juuret ovat 1900-luvun
alkupuolella, merkittävin osa kokoelmasta on 1960-luvun informalismia. Tuolloin
alueella vaikuttivat voimakkaasti Esko Tirronen ja Ulla Rantanen sekä
taiteilijoina että opettajina