Rautatieläiskotimuseo esittelee asumista 1900-luvun alun Kouvolan kauppalassa. Rautatieläiskotimuseona toimiva, vöörmanni Nygrenin 1890-luvulla rakentama talo on purettu alkuperäiseltä paikaltaan Kotkankalliolta ja pystytetty nykyiselle paikalleen Kaunisnurmen museokortteliin 1980-luvulla.
Kouvolan kylä sai rautatien vuonna 1870, kun Etelä-Suomen emärata Riihimäen ja Pietarin välillä valmistui. Asemaa, "statioonaa", ei Kouvolassa vielä tuolloin ollut. Kuusankosken paperitehdasta varten rakennettiin pääradan varteen vuonna 1875 pysähdyspaikka tavaraliikennettä varten vaatimaton hirsinen asema. Kouvolan asema muuttui merkittäväksi liikenteen keskukseksi, kun paikka oli valittu Savon ja Kotkan ratojen lähtökohdaksi. Kouvolasta tuli vuonna 1890 neljään suuntaan lähtevien ratojen risteysasema, josta myöhemmin tuli Suomen suurin.
Vuonna 1849 syntynyt David Nygren oli ollut rakentamassa rautatietä ja jäi ratatyön päätyttyä Kymijoen sillan luo ratavartijaksi. Kouvolan ensimmäistä asemaa rakennettaessa David Nygren oli ratapihan rakennustöissä ja hänet nimitettiin rataesimieheksi "vöörmanniksi". Hän mieltyi kovasti uuden aseman mäntymetsäiseen ympäristöön ja rakensi talon kanervan peittämälle harjanteelle asemaa vastapäätä ja toi nuoren Liisa-vaimon uutta taloa asumaan. Vuonna 1877 syntyi ensimmäinen asemalainen, Nygrenin tytär Matilda.
Tulosta