Etusivu / Palvelut / Koulutus / Perusopetus / Peruskoulujen kotisivut / Viialan koulu / Koulun historiaa

Koulun historiaa

Viialan vanha kansakoulu aloitti toimintansa jo vuonna 1887. Ensimmäinen koulurakennus rakennettiin E.J.Suolasen lahjoittamalle tontille yli kahden kilometrin päähän varsinaisesta Viialan kylästä. Koulun tilat jäivät nopeasti liian ahtaiksi ja vuonna 1898 koulun johtokunta päätti aloittaa opetuksen leipuri Karl Henrikssonilta vuokratuissa tiloissa, ensin yksityiskouluna. Tätä koulua alettiin kutsua uudeksi Viialan kouluksi. Oma uusi uljas koulurakennus nousi vuonna 1902 ‘Sihvolan karkialle’, jota myös Maneesin töyryksi kutsuttiin.

Koulun koko kasvoi vähitellen: alkuvaiheessa oli vain kaksi ensimmäistä vuosiosastoa. Vuonna 1907 pidettiin ensimmäinen jatkokurssi. Erillinen alakoulu aloitti 1922. Myös tilat olivat todella ahtaat ja esimerkiksi vuonna 1948 oli oppilaita 271 ja heitä varten viisi luokkahuonetta. Myllykosken keskuskansakoulun valmistumisen jälkeenkin Viialaan jäi parisataa oppilasta. Ja vuonna 1951 yksi luokkahuone jaettiin kahdeksi sekä voimistelu- ja käsityöpaja otettiin luokkakäyttöön. Tilanpuute helpotti, kun Keltakankaan koulu valmistui 1954. Vuonna 1960 koulu oli oppilasmäärältään kunnan kolmanneksi suurin, mutta tiloiltaan puutteellinen. Mm. kouluruoka kannettiin ämpäreillä luokkiin ulkokautta. Vähitellen oppilasmäärä väheni ja 1966 luokkia oli enää neljä. Koulurakennus oli vuosien saatossa rapistunut ja uutta koulua suunniteltiin koko 1970-luku.

Vanha koulurakennus purettiin 1982 ja uusi koulurakennus otettiin käyttöön 1.8.1983.

Koulun tiloissa aloittivat myös Kuulovammaisten koulu, Sorsajoen apukoulu ja Anjalankosken opisto. Sorsajoen apukoulu muutti Anjalaan ja 1993 myös opisto muutti pois ja tilat jäivät vain Viialan sekä Kymenlaakson koulun käyttöön.

Historiasta poimittua:

• 1898 koulu aloitti toimintansa 3.10.1898 opettajanaan Hilma Hedman ja oppilaina 24 poikaa ja 15 tyttöä
• 1899 koulu siirtyi Sippolan kunnan vastuulle
• 1902 oma koulurakennus valmistui
• 1905 ostettiin ompelukone
• 1909-1910 koulussa oli 98 oppilasta
• 1910 koulussa aloitti kolmas opettaja
• 1912 saatiin ensimmäinen Euroopan kartta
• 1919 hankittiin Suomen lippu
• 1921 johtajaopettajana aloitti Kalle Saarinen (1921-1953)
• 1922 alkoi erillinen alakoulu
• 1924 Yhtyneet paperitehtaat tarjosivat koululle sähkövalon, joka hyväksyttiin ”jos tehdas takaa, että sanottu valo on kunnollista”.
• 1933-1939 Heikki Hasu oppilaana Viialan koulussa. Kouluvaatteina tytöillä oli esiliina ja pojilla polvihousut.
• 1940-luvulla alkoi kouluruokailu
• 1946 yläkoulussa oli 150 ja alakoulussa 75 oppilasta
• 1948 kolme luokkaa oli vuoroluvussa; Heikki Hasu voitti olympiakultaa St. Moritzin talviolympialaisissa
• 1950 Heikki Hasu voitti kultamitalin Lake Placidin maailmanmestaruuskilpailuissa
• 1952 Heikki Hasu voitti Oslon talviolympialaisissa hopeaa yhdistetyn hiihdossa ja kultaa viestissä
• 1954 johtajaopettajana aloitti Jukka Nuortio (1954-1973)
• 1956 koulu sai hiilellä toimivan lämpökeskuksen ja talonmiehen, ’Tupajumin’ eli Pentti Laineen asunnon
• 1973 johtajaopettajana aloitti Salme Ritvanen os. Toppila (1973-1984)
• 1975 perustettiin Anjalankosken kaupunki ja kansakoulu muuttui peruskouluksi
• 1982-83 koulu oli ‘maanpaossa’ uuden koulurakennuksen tieltä
• 1.8.1983 uusi koulurakennus avattiin
• 1984 koulun johtajana aloitti Risto Tani (1984-2005)
• 1989 alkoi Viialan Koti-kouluväki –yhteistyö
• 1.8.2005 Viialan, Kymenlaakson ja Kirstinkallion koulut yhdistyivät ja rehtorina aloitti Pirjo Laine
• 1.8. 2007 Keltakankaan koulu yhdistyi Viialan kouluun

Kymenlaakson koulu

Kymenlaakson koulu, entinen Kymenlaakson erityiskoulu ja entinen Kuulovammaisten koulu aloitti toimintansa 18.8.1975 Anjalan kirkonkylän vanhassa kansakoulussa, tilapäisissä tiloissa odottaen alusta asti Viialan uuden koulurakennuksen valmistumista. Kuulovammaisten kunnallisen koulun perustamisen takana oli tarjota huonokuuloisille ja kuuroille oppilaille normaalia opetusta lähellä kotia. Tätä ennen oppilaat olivat käyneet koulua sisäoppilaitoksissa Jyväskylässä. Ensimmäisistä oppilaista vain yksi oli anjalankoskelainen, muut olivat Kuusankoskelta, Kouvolasta, Pyhtäältä, Kotkasta, Elimäeltä ja Valkealasta. Koulun aloittaminen oli hankalaa välineistön puuttumisen, remontin, puhelimen ja WC:n puuttumisen takia. Ja sekä paloturvallisuus että lämmittäminen puhututti… Opetuskielenä oli suomen kielen lisäksi viitottu suomi.

Lopulta yhdeksäksi vuodeksi venynyt tilapäisyys loppui ja koulu muutti aivan uusiin tiloihin Viialan koululle. Ja alusta alkaen jatkui tilanpuute. Koulu kasvoi tasaseen tahtiin ja tiloja tarvittiin vähitellen lisää: ensin Sorsajoen koulun tilat, kirjasto ja AV-huone, terapiatila, talonmiehen asunto, pommisuoja ja myös opiston tilat otettiin opetuskäyttöön. Opettajanhuonekin on vaihtanut paikkaa viisi kertaa. Samalla muuttui myös oppilaiden tulosyyt: kuulovammaiset ja huonokuuloiset ovat vähentyneet mm. vihurirokkorokotusten myötä ja suurimmaksi ryhmäksi nousivat erilaiset kielelliset vaikeudet kuten dysfasia.



Historiasta poimittua

• 1975 koulun aloitti 18 oppilasta ja 3 opettajaa: rehtorina Erkki Hirvisuo, opettajina Riitta Hirvisuo ja Sirkka Jokinen ja koulu sai 4500 markkaa materiaalien hankintaan
• 1976 Lions Klub lahjoitti arpajaisten tuoton liikenneopetusmateriaalia varten
• 1976 ensimmäinen kouluretki tehtiin Lahden kunnalliseen kuulovammaisten kouluun
• 1978 kouluhallituksen ylitarkastaja Unto Jero suoritti ensimmäisen tarkastuksen koululla
• 1979 kolme opetusryhmää
• 1983 koulun entinen oppilas Sanna Häkkinen pääsi ylioppilaaksi
• 1983 elokuun ensimmäisenä päivänä koulu alkoi uudessa Viialan koulussa
• 1985 koulun retki suuntautui Malminharjulle
• 1987 koulunsa aloittivat ensimmäiset dysfaattiset oppilaat
• 1988 koululla vieraili neljä afrikkalaista kuuroa Sambiasta ja Tansaniasta
• 1990 tilanpuute vaivasi jälleen: oppilaita oli jo 37 viidessä opetusryhmässä
• 1993 opisto muutti pois ja koulu sai lisää tiloja
• 1998 rehtori Erkki Hirvisuo jäi eläkkeelle ja rehtorina aloitti Pirjo Laine
• 2000 Anjalankosken Rotaryt lahjoittivat koululle tietokoneita ja rakensivat koulun pihalle psykomotorisen rakentelupaikan
• 2001 koulun oppilasmäärä kohosi yli sadan oppilaan ja yksi luokka sijoitettiin Keltakankaan koululle
• 2002 Susikoski päräys keräsi ensimmäisen kerran rahoja koulun oppilaiden toimintaan
• 2002 Keltakankaan koululla aloitti toinen luokka ’maanpaon’
• 2002 koulu aloitti resurssikeskustyön toiminimenä Paketti
• 2004 Rotary – toiminta laajeni koko Kymenlaaksoon ja he aloittivat kolmivuotisen projektin koulun toiminnan hyväksi
• 2004 koulu laajeni jälleen: piha-alueelle valmistui Siipi, jossa oli neljä uutta luokkatilaa ja
• Keltakankaan koulun kaksi luokkaa palasi Viialaan
• 2005 Meidän koulu eli yhdistetty Viialan ja Kymenlaakson koulu aloitti toimintansa