Jos olisit kulkenut Selänpään kylän raittia vuonna 1896, olisit varmaan kuullut kovia kannanottoja siitä, mihin se koulu pitäisi rakentaa. Vanhalan mäki voitti äänestyksessä Tietävän mäen reilusti. Koulu päätettiin kuitenkin rakentaa Tietävän mäelle, mutta se ei kelvannut Suurkylän, Pokin ja Kalson väelle. Oli syntymässä kaksi koulupiiriä...
1897 helmikuun 1. päivänä kylän väki kokoontui Tuomas Nokkasen talossa nykyisen koulun paikalla. Kokous päätyi hieromaan talokauppoja Tuomas-isännän kanssa. Sopuisat kaupat syntyivät, eikä piiriä tarvinnut jakaa. Koulu pääsi aloittamaan tarpeellisten muutosten jälkeen saman vuoden syksyllä.
1897 koulun opettajana aloitti merkittäväksi valtakunnalliseksikin vaikuttajaksi kohonnut Väinö Vaara sekä käsityön opettajaksi sisarensa Anna Grönvall.
1899 opettajaksi otettiin Olga Mattila, josta myöhemmin tuli rouva Vaara. Vaaran opettajapariskunta palveli Selänpään kylää yhteensä 73 vuotta. Koulutalossa oli paljon yläkoululaisia.
1902 osa koulutalosta myydään ja tilalle rakennetaan kaksi luokkahuonetta ja kahden opettajan asunnot Väinö Vaaran piirustusten mukaisesti.
1923 Selänpään laajasta koulupiiristä erotettiin kylän länsilaitamilta Pukkilan koulupiiri.
1936 taas Vuohijärvi sai oman koulunsa.
Tekniikan ihmeellisyydet saatiin koululle seuraavasti:
1935 kouluun asennettiin peltikatto.
1937 koulu sai oman kaivon.
1944 aloitettiin keittolatoimintaa.
1952 hankittiin puhelin.
1969 aloitettiin englannin kielen opetus.
1980-luvulla siirryttiin ATK-aikaan.
Kunnyt kuljet öljysoralla päällystettyä tietä koulun ohi, näet koulun keltaiseksi maalattuna vanhalla paikallaan Punamäen päällä.
1994 koulun laajan tontin länsipäähän valmistuipaloasema. Sitä isännöi koulun tärkeä yhteistyökumppani Selänpään VPK.
1996 rakennettiin myös talkootöillä jääkiekkokaukalo Väinö Vaaran viljelysmaille.
1997 koulun pihamaan elämä vilkastui, kun esikoululaiset liittyivät joukkoon.
Koulun opettajina ovat edellä mainittujen lisäksi toimineet
Saima Vakkila, Ilmari Vaara, Martta Nakko, Reino Olkkola, Väinö Luukkanen, Eino Kahi, Jouko Ranki, Edvin Häkkinen, Eeva Lappalainen, Esko Alho, Hilja Kaikkonen, Jussi Sipilä, Ilmari Kuisma, Aili Jortikka, katriina Kannelkoski, Annikki Rytkönen, Kaija Viitanen, Matti Viitanen, Päivi Arndt, Jouni Kuivalainen, Sari Lankinen, Marjo Valkama, Anna Laukkanen, Kalle Salminen, Sauli Hakulinen, Susanna Paavilainen, Kati Määttä, Kaisa Hall ja Risto Sipari
Elli Pieninkeroinen kävi koulua jo Väinö Vaaran aikana Selänpään "yliopistossa". Hänellä on ollut mahdollisuus seurata koulun vaiheita omien lastensa ja lastenlastensa käydessä samaa koulua. Näin hän kuvailee omia koulumuistojaan...
Kuin ennen lapsena silloin,
sinun polkujas astelin,
rakas kouluni, vuotten mennen,
taas sinusta uneksin.
Nyt lapseksi tulla jälleen,
minä suuri tahtoisin.
Oli mäellä talo kuin linna
ja linnassa valtias.
Kuin pylväs se mäellä vartioi
ja elämän sykettä palvoi,
se linnan kuningas.
Vaan paasi se heräs elämään,
mies aatteita, tulta ja voimaa.
Sydän syttyi ja innosti muitakin,
kävi työhön kädet mestarin,
sai taimet parhainta hoivaa.
Kuinka turvaisaa oli koulutie,
se mäelle linnaan johti.
Jos raskaskin toisinaan opintie,
ei vaivatta perille vie.
Se kulki määräänsä kohti.
Miten tuppasi silmään kyynelen,
miten sydäntä rinnassa raastoi,
ajan haaste; sä liian vanha oot,
pois joudat, vähäinen, kuolemaan,
pian seisomme hautasi päällä.
Viel linna seisoi paikallaan,
se vanha koulutalo.
Kuin kotka, se nuorna on uudestaan,
ei kuollut, ei kuollut se vanhuuttaan,
viel sykkii elämä jalo.
Teitä siunaamme, menneet, te kylväjät,
moni nukkuu jo nurmen alla.
Kuin kylvöstä sato korjataan,
elon viljaksi vartovi kypsyyttään,
elon Herran kämmenellä.
Nyt ristimme kätemme uurteiset,
pyhän eessä me polvistumme.
kuinka kiitos aidommin nousta voi,
kuin lastemme suusta se täytenä soi,
tänä päivänä arvonsa koemme.
Luovuus ja mieleikuvituksen käyttö on ollut oppimisen rikkautta kaikkina aikoina. Tässä muutamia esimerkkejä vuosien varrelta.
Luonnontieto:
Kotiseutuni petoeläimiä
1. leijona
2. susi
3. kärmes
(Lauri Kujala n. 1936)
Ainekirjoitus:
Mitä tekisin jos olisin rikas? Heijatuolis istuisin ja pannukakkuu söisin.
(Emil Nokkanen n. 1920)
Tulipalo
Miehet tulivat ja sammuttivat tulen.
(Esa Teeri n. 1970)
Lukijan ajatus saa vapaasti lentää.
Koonnut Anton Kujala
Tulosta