Kouvolan kansakoulujen historiaa

Koulunjohtaja Harry Heikarin puheesta koulun 25-vuotisjuhlassa

Kouvolan koululaitoksen historian voidaan katsoa alkavan vuodesta 1891, jolloin silloisessa Kouvolan asemakylässä aloitettiin opetuksen antaminen rautatieläisten lapsille ns. "pientenlasten koulussa". Kolme vuotta myöhemmin (1894) aloitti rautatiehallituksen ylläpitämä Aseman kansakoulu. Aseman koulu sai oman koulurakennuksen v. 1897. Se oli ensimmäinen kouluksi rakennettu talo Kouvolassa. Rakennus on edelleen nähtävissä rautatieaseman lähellä.

Valkealan koulupiirijärjestelyissä v. 1905 muodostettiin Kankaan koulupiiri, joka sai oman koulutalonsa vasta v. 1914. Tämä koulurakennus jäi osittain v. 1938 valmistuneen laajennustyön sisään, mutta on edelleen hahmoteltavissa silloisen Jatkokoulun, myöhemmin Kansalaiskoulun ja nykyisen Oppikujan koulun osana.

Kouvola kasvoi ja kehittyi. Siitä tuli itsenäinen kunta v. 1922 ja vuotta myöhemmin kauppala. Koulutilojakin tarvittiin lisää. Päätettiin rakentaa kyllin tilava ja hyvä koulutalo. Koulun paikasta keskusteltaessa tuli ensimmäisen kerran esiin myös Kaunisnurmi koulun sijoituspaikkana. Silloisen kauppalanvaltuuston kokouksessa vähemmistöön jääneet olisivat halunneet koulun rakennettavaksi Helsingin radan ja Savonradan väliselle alueelle II kauppalanosaan. Enemmistö oli kuitenkin opetustoiminnan keskittämisen kannalla ja niin suurkoulu rakennettiin entisen Kankaan koulun viereen samalle tontille.

Valmistuttuaan v. 1927 koulurakennus vaikutti matalaan puuympäristöönsä verrattuna niin suurelta, ettei sen uskottu täyttyvän oppilaista vuosikymmeniin, jos koskaan. Kuitenkin jo seitsemän vuoden kuluttua oltiin osittaisessa vuoroluvussa. Luokkahuonetilannetta helpotti jo edellä mainitun Jatko-koulun rakentaminen vanhan Kankaan koulun laajennuksena v. 1938.

Sotavuodet katkaisivat haaveet uusista koulutiloista. Olipa entisiin tiloihin saatava mahtumaan vielä Viipurin II tyttökoulu, joka v. 1942 muutti evakkokouluna Kouvolaan. Tämä myöhemmältä nimeltään Kouvolan tyttölyseo sai oman aluksi Impivaaraksi nimetyn koulutalonsa v. 1949.

Vuoden 1953 alusta, Tornionmäen kansakoulun valmistuttua luokkahuonetilanne helpottui. Helpotus oli vain hetkellinen, sillä asutus levisi nopeasti radan eteläpuolelle ns. Karjalaiskylään. Rakennettiin Sarkolan koulu, joka aloitti v. 1957. Kankaan koulussakin päästiin vuoroluvusta, mutta jo parin vuoden kuluttua se oli jälleen uhkaamassa.

Vuonna 1958 tuli voimaan uusi kansakoululaki, joka merkitsi jatkokoulun eriytymistä kansalaiskouluksi ja myös apukoululuokkien itsenäistymistä omaksi koulukseen. Kansalaiskoulu oli voimakkaasti kehittymässä ja tarvitsi lisää tilaa. Omaa koulurakennusta kaavailtiin, mutta katseet kääntyivät myös Kankaan koulun suuntaan lisätilojen saamiseksi. Myöhemmin mm. puutyö- sekä tekstiilityötilat sijoitettiinkin Kankaan koulun huonetiloihin.