Unto Seppänen oli kouvolalainen kirjailija ja kulttuurihenkilö, joka työskenteli Kouvolan Sanomien päätoimittajana ja pakinoitsijana. Häntä pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden merkittävimmistä sotaa edeltäneen karjalaisuuden kuvaajista.
Seppäsen muistohuone valmistui kirjaston vihkiäisiin 5.9.1971. Se on entisöity kirjailijan työhuoneeksi mahdollisimman tarkkaan hänen sisarensa Irja Seppänen-Poran avulla. Kirjailijan perilliset ovat lahjoittaneet huoneen kirjat ja muun irtaimiston Kouvolan kaupungille tutkijoiden ja kirjallisuuden harrastajien käyttöön. Huoneessa on kirjoja noin 3 000 luetteloitua nidettä, joista useimmat Seppänen on saanut arvostelijankappaleena. Hänen käsikirjoituksiaan on 77 vihkoa.
Pyöreä torni, "Unnon torni", on kuvattuna peräseinällä kirjoituspöydän yläpuolella. Unto Seppänen rakennutti sen venäläisen huvilanomistajan entisen kalkkuna- ja kyyhkyskopin aineksista itselleen kirjoitushuoneeksi. Siellä hän kesäisin on kirjoittanut kaikki ennen talvisotaa julkaistut teoksensa.
Huoneen seinillä on valokuvia muun muassa Seppäsen näytelmän Kolme päivää esityksestä Kansallisteatterissa sekä neljä pientä piirrosta, jotka kirjailija on tehnyt nuoruudenteoksestaan Iloisten ukkojen kylä. Oviseinällä oleva maalaus esittää kirjailijan isää Robert Seppästä, joka toimi Viipurissa venäjän kielen opettajana, lääninhallituksen virallisena kielenkääntäjänä, toimittajana ja venäläisen kirjallisuuden suomentajana. Robert Seppänen on kääntänyt muun muassa Leo Tolstoin teoksia. Muistohuoneessa on myös maalauksesta valokuvattu painokuva Leo Tolstoista.
|
Kotiseutu oli Unto Seppäselle rakas. Hän keräsi ja säilytti työhuoneensa somistuksena vanhoja kansanomaisia esineitä, kuten puupuntareita ja tuohisaappaat. Kuivatut kanervat muistuttivat koko talven Karjalan kanervanummista. |
|
Tulosta