Kaavoitus
Kaavoitus on maankäytön suunnittelua, jolla säädellään alueiden käyttämistä ja rakentamista eri tarkoituksiin.
Kaavaa laadittaessa suunnitellaan miten mm. asuinalueet, työpaikat, viher- ja liikennealueet sijoitetaan kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on hyvän elinympäristön ja yhdyskuntien kestävän kehityksen edistäminen, rakentamisen laadun varmistaminen sekä avoimen ja vuorovaikutteisen suunnittelukäytännön vahvistaminen.
Mitä kaavat ovat?Kaavat ovat kartalla esitettäviä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin (
MRL) ja siihen liittyvään asetukseen (
MRA) sekä kaupungin omiin tavoitteisiin.
Vuosittain julkaistavassa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan ajankohtaisista kaavahankkeista. Vuoden 2010 kaavoitusohjelma ja -katsaus on valmistunut huhtikuussa 2010 (
Kaavoituskatsaus 2010).
Kaavatasoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Yleispiirteisempi kaava on ohjeena laadittaessa yksityiskohtaisempia kaavoja.
Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään koko maakuntaa ja seutukuntia koskevia vaikutuksia ja tarpeita. Maakuntakaavan tarkasteluaika on 10–20 vuotta. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta.
Yleiskaava ohjaa yleispiirteisesti kaupungin tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan toteutuminen kestää kaavan laajuudesta ja tarkoituksesta riippuen 3-5 vuodesta jopa 10 vuoteen. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleiskaavoitus ohjaa asemakaavoitusta.
Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.
Ranta-asemakaava on maakunta- tai yleiskaavaan pohjautuva on yksityiskohtainen suunnitelma alueen käytön ja rakentamisen järjestämisestä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74§). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Jos kaavaa ei ole, voidaan rakennuslupa asunnon rakentamiseen rannalle yleensä hakea vasta sitten, kun rakentamiseen on saatu myönteinen poikkeamispäätös alueelliselta ympäristökeskukselta.
Kaavoituksen sivuilla esitetään sekä julkisesti nähtävillä olevat että vireillä olevat yleis- ja asemakaavat. Sivuille on kerätty myös yhdistyneissä kunnissa vuoden 2008 aikana voimaan tulleet asemakaavat. Ko. kaavoista on verkossa selattavana kaavakartta ja -määräykset.
Sivuilla on lisäksi ajankohtaista tietoa kaupungin kaavoituskohteista,
poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuista, rakentamisesta sekä muista maankäytön suunnitteluun liittyvistä hankkeista ja selvityksistä.
Julkisesti nähtävillä olevat kaavat ja suunnitelmat
Vireillä olevat yleis- ja osayleiskaavat
Vireillä olevat asemakaavat
Voimaan tulleet asemakaavat
Tulosta
