Arvoisa iltapäiväjuhlan yleisö, hyvät naiset ja herrat,
Vanhustenviikon vuoden 2010 teema on ”Meitä on moneksi”. Teemalla Vanhustyön keskusliitto haluaa herättää päättäjät, sosiaali- ja tervey-denhuollon ammattilaiset sekä järjestöjen aktiivit vaikuttamaan yhden-vertaisuuden edistämiseen. Vaikka lainsäädännössä ja juhlapuheissa vannotaan samanlaisten oikeuksien nimeen, asia ei aina toteudu käy-tännössä. Eläkeiän saavuttaneita on Suomessa n. 900 000. Heistä noin puolella on arkielämää haittaava vaiva tai sairaus. Toisaalta ikäihmisten joukko monipuolistuu ja monin tavoin myös aktivoituu. Ikävuodet eivät enää kerro elämäntavoista, terveydentilasta tai edes toiveista. Erilaiset tarpeet on otettava huomioon myös julkisia palveluja kehitettäessä.
Oikeusministeri Tuija Brax toteaa Vanhustyön keskusliiton julkaisussa, että ihmisarvoinen vanhuus ja riittävä hoiva ovat perusoikeuskysy-myksiä. Jokaisella on oikeus ylläpitää omaa terveyttään ja toiminta-kykyään. Hyvä hoito puolestaan lähtee vanhusten oikeudesta osallistua hoitoaan ja hoitopaikkaansa koskevaan päätöksentekoon. Kysymys on siis yhtälailla vanhusten osallisuuden vahvistamisesta sekä heidän äänensä kuulemisesta erityisesti silloin kun tehdään vanhuksia koskevia päätöksiä.
Arvoisa yleisö,
Miten nämä tavoitteet näyttäytyvät Kouvolan päätöksenteossa ja vanhusten arjessa?
Tässä vaiheessa on rehellistä tunnustaa, että kaikki ei ole vielä kunnossa. Uusi kaupunki syntyi vajaa kaksi vuotta sitten. Kaupunki on monella tavalla erilainen kuin yksikään vanhoista peruskunnista. Kaupungin mittakaava pinta-alalla, asukasluvulla tai organisaation koolla mitattuna on kovin erilainen. Uuden rakentaminen vie aikan-sa, mutta rakentamisessa on edetty suunnitelmien mukaan ja palvelut toimivat muutoksen mittakaava huomioiden vähintään kohtuullisesti. Suurimmat haasteet on koettu erilaisten toimintatapojen yhteensovittamisessa. Toimintaympäristön rajut muutokset, erityisesti väestön ikärakenteen muutos ja teollisuuden rakennemuutos tuovat koko ajan uusia haasteita kaupungin talouteen ja palvelujen järjestämiseen.
Kaupunki itse on nuori, mutta sen väestö ikääntyy nopeasti. Reilun 15 vuoden kuluttua eläkeläisiä on 50 % enemmän kuin tänään. Vanhuspalveluihin käytetään noin 40 M€ enemmän kuin tänään. Yksistään vanhuspalvelujen kysynnän kasvu vastaa kolmen veroprosentin vuotuista tuottoa. Muutos on kova haaste kaupungin taloudelle ja palvelujen järjestämiselle. Valtion taholta ei ole odotettavissa apuja lähivuosina. Tässä tilanteessa tarvitaan kaupungin sisällä uutta ajattelua, uutta luovuutta sekä rakenteellisia uudistuksia ja voimavarojen siirtämistä sieltä, missä palvelujen kysyntä pienenee.
Kaupungin näkökulmasta on kuitenkin tärkeää nähdä kasvava vanhusväestö voimavarana, eikä talouden taakkana. Vanhusväestö vahvistaa omalla olemassa-olollaan ja toiminnallaan; palveluja ostavina kuluttajina, yhteisöllisyyttä vahvistavina toimijoina ja aktiivisina kansalaisina kaupungin omaleimaisuutta ja elinvoimaa.
Hyvät kuulijat,
Haasteista huolimatta Kouvolassa tehdään paljon hyvää työtä vanhuspalvelujen kehittämiseksi. Kaupunginvaltuuston elokuussa hyväksymän kaupunkistrategian yksi keskeinen päämäärä on ”Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola”. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki
- on vastuullinen palvelujen järjestäjä
- kasvattaa kumppanuutta aidolla yhteistyöllä sekä aktivoi eri toimijoita edistämään hyvinvointia yhdessä
- tukee omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista ja torjuu syrjäytymistä
- tukee kuntalaisia tasa-arvoisesti eri elämänvaiheissa
- tunnistaa ennaltaehkäisevien toimien vaikutukset hyvinvointiin ja talouteen sekä edistää kaikissa toiminnoissaan väestön terveyttä.
Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa ikäpoliittisen ohjelman vuosille 2009 – 2012. Se pohjautuu kaupungin omaan työhön sekä sidosryhmien ja eri toimijoiden kanssa käytyyn vuoropuheluun. Voidaan hyvin todeta, että ne arvot ja eettiset periaatteet, jotka koetaan tärkeäksi Kouvolan kaupungin ikäihmisten palvelujen perustana, ovat hyvin samansuuntaisia Vanhustyön keskusliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteiden kanssa.
Ikäpoliittisen ohjelman keskeinen perusarvo on ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaiselle on turvattava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun asuin ja hoitopaikasta ja hoidon ja palvelut tarpeesta riippumatta. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää, että vanhus pystyy tekemään tietoisia valintoja ja saa riittävästi tietoa palveluista päätöksentekoaan varten. Palvelujen oikeudenmukainen kohdentaminen edellyttää yksilöllistä ja yhdenveroista palvelutarpeen arviointia ja palveluiden yhtenäisiä myöntämisperusteita. Yksilöllisyys korostaa vanhuksen näkemistä ainutlaatuisena, yksilöllisenä persoonana. Turvallisuus tarkoittaa sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen turvallisuuden luomista. Turvallisuuden tunteen varmistaminen on yksi keskeisimpiä kotona asumisen perusteita.
Kuntien yhdistymisen yhteydessä korostuu erityisesti oikeudenmukaisuuden periaate, sillä vanhoissa peruskunnissa kunnissa on ollut hyvin erilaiset palvelujen myöntämisperusteet. Näiden perusteiden yhtenäistäminen ja käyttöönotto tasapuolisesti eri alueilla eivät nekään tapahdu hetkessä.
Ikäpoliittinen ohjelma perustuu Kouvolan kaupungin strategisiin valintoihin ja toiminta-ajatukseen. Kouvolan kaupungin vanhuspalvelujen visio on asetettu vuoteen 2020 ja sen mukaan ikäihminen elää Kouvolassa terveellistä ja turvallista elämää. Hänen yksilöllisyyttään, elämänkokemustaan ja voimavarojaan kunnioitetaan ja hän ottaa vastuuta omasta elämästään erilaisia valintoja tehden.
Ikäpoliittisessa ohjelmassa on myös kuvattu niitä käytännön toimenpiteitä, joiden avulla mahdollistetaan kaupungin vanhuspalveluiden vision toteutuminen.
Käytännön tasolla tavoitteet tarkoittavat mm. sitä, että;
- Ikäihmisten palvelut asumisen osalta toteutetaan pitkäjänteisesti siten, että
palvelutarpeiden muuttuessa ikäihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään
- Nykyistä palvelurakennetta muutetaan siten, että pitkäaikaista laitoshoitoa vähennetään hallitusti. Tavoitteena vanhainkoti- ja hoivakotihoidossa on vähentää paikkoja siten, että asukkaat saavat asua omissa, yhden hengen huoneissaan.
- Palvelujen ja henkilöstön liikkuvuutta kehitetään. Palvelujärjestelmä joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan.
- Henkilöstön ammatillista osaamista ja gerontologista tietämystä vahvistetaan.
- Kaupungin oman toiminnan lisäksi palveluja ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta. Tehostetun palveluasumisen osalta yksityisten palveluiden osuus on lähivuosina noin 50 %. Muiden palveluiden osalta arviointia tehdään tuotteistamiseen liittyen ja palvelustrategiaa valmisteltaessa.
- Asumis- ja elinympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon, että asunnot ja ympäristö mahdollistavat asumisen ja elämisen eri elämänvaiheissa. Suunnittelussa niin uuden rakentamisen kuin korjausrakentamisen osalta otetaan huomioon toimivuus, esteettömyys ja turvallisuus.
- Ikäihmisen omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta tuetaan ja vahvistetaan. Ikäihmisten osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia tuetaan myös tekemällä yhteistyötä omaisten, järjestöjen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.
- Palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja omaisten omat voimavarat ja näkemykset otetaan huomioon ja palvelut tuotetaan yhteisvastuullisesti.
- Palveluja kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti hyödyntämällä hyviä käytäntöjä, uusinta tutkimustietoa ja teknologista osaamista.
- Palvelut kohdennetaan oikea-aikaisesti asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne huomioon ottaen ja myös alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä.
Hyvä vanhustenviikon juhlan yleisö,
Arvot on nyt määritelty ja tavoitteet asetettu. Ohjelma antaa selkeät linjat kaupungin omalle toiminnalle ja sen kehittämiselle. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi taloudellisten edellytysten luomista, myös kaikkien vanhustyöhön ja palvelujen järjestämiseen osallistuvien tahojen yhteisiä ponnistuksia. Niissä onnistuminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite.
Tulosta