Kouvolan kaupungin tervehdys, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki
Arvoisa ministeri, hyvät yrittäjät, yhteistyökumppanit ja juhlavieraat,
Minulla on ilo tuoda Kouvolan kaupungin tervehdys tähän yrittäjäjuhlaan. Tilaisuus on tärkeä paitsi teille yrittäjille, myös kaupungille ja muille yhteistyökumppaneille. Vuoropuhelu on tärkeää, joskus myös vähän juhlavammissa puitteissa. Tämä on myös yksi tapa osoittaa arvostusta yrittäjyyttä kohtaan.
Hyvät kuulijat,
Yrittäjyys elää vahvasti talouden suhdanteiden mukaan. Tuotteiden ja palvelujen kysyntä riippuu siitä, miten markkinoilla menee ja mikä on asiakkaiden tilanne ja näkymä tulevaisuudesta. Tällä hetkellä sekä kansantalouden, että Kymenlaakson suhdannekuvat ovat jossakin määrin epävarmoja. Nousun merkkejä on ollut pitkään näkyvissä ja kansalaisten luottamus tulevaisuuteen on hyvä. Globaalien markkinoiden signaalit ovat kuitenkin toisinaan ristiriitaisia.
Kymenlaakso on vahvasti vientiin suuntautunut maakunta, joka on erikoistunut metsäteollisuuteen ja logistiikkaan. Tämä tarkoittaa myös keskimääräistä suurempaa riippuvuutta globaalien markkinoiden kehityksestä. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on tämän vuoden aikana selvästi parantunut. Toimialalla on kuitenkin tuotannon ylikapasiteettia ja sen takia tuotteiden hinnat ja kannattavuus eivät ole toivotulla tasolla. Pelkona on, että toimialan yritysjärjestelyt voivat johtaa Kymenlaaksossa tuotannon leikkauksiin ja sitä kautta mittaviin työpaikkamenetyksiin.
Logistiikan alueella näkymät ovat selvästi parantuneet. Ilahduttavaa myös on, että kaupan alalla on käynnissä useita mittavia investointeja, jotka tulevat vahvistamaan Kymenlaakson kaupallista roolia Kaakkois-Suomessa. Investoinnit parantavat osaltaan myös rakennusalan tähän asti vaikeaa työllisyystilannetta.
On hyvä muistaa, että kunnallisten palvelujen järjestäminen riippuu yritysten menestyksestä. Kuntien elinvoiman peruskiviä ovat terve talous ja kannattava yritystoiminta. Ilman työtä ja osaamista ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Kunnan elinvoimaisuuden eteen on tehtävä määrätietoista työtä. Verotuloriippuvuutensa takia kunnilla on aito motiivi olla mukana kehittämässä alue- ja paikallistaloutta. On tärkeää, että tämä motiivi säilyy myös tulevaisuudessa, kun verotusta uudistetaan.
Vaikeina aikoina taloudelliset tekijät korostuvat myös kunnallispoliittisessa keskustelussa. Taloudellisen näkökulman korostaminen ei kuitenkaan tarkoita paikallisyhteisöä koossapitävien sosiaalisten, sivistys- tai ympäristöarvojen hylkäämistä, vaan sen lähtökohdan tunnustamista, että näidenkin arvojen vahvistaminen on monin tavoin riippuvainen talouden kehityksestä.
Tänä päivänä puhutaan paljon alueiden ja kuntien kilpailukyvystä ja vetovoimasta. Erilaiset julkisuudessakin esitetyt vertailut eivät ole olleet Kymenlaakson näkökulmasta kovin mairittelevia. Elinkeinoelämän keskusliiton tällä viikolla julkaisemassa Kuntien yritysilmasto – tutkimuksessa kaikki Kaakkois-Suomen suurimmat kaupungit löytyivät tulostaulun loppupäästä.
EK:n tutkimuksessa huomioitiin perinteisen ilmastomittareiden ohella mm. kaupungin sijainti, yrittäjyysaste, uusien ja toimivien yritysten lukumäärä, työllisyysaste sekä kaupungin keskeiset talouden tunnusluvut. Vaikka Kymenlaakson rankka rakennemuutos, teollisen perinteen rasitteet tai kyselyn asetelma saattavatkin selittää tuloksia, niiden taustalla oleviin tekijöihin on syytä paneutua vakavasti.
Alue- tai paikallistalouden kilpailukyky riippuu siitä, kuinka optimaalisesti yhteisö hyödyntää alueellisia tai paikallisia resursseja, oli sitten kysymys pääomasta, infrastruktuurista, työvoimasta tai osaamisesta. Elinvoimaisuuden kannalta on olennaista, kuinka järkevästi vastuut ja käytettävissä olevat resurssit jaetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken toivottujen tulosten aikaansaamiseksi.
Kymenlaaksossa työnjaon haaste koskee erityisesti työvoiman riittävyyttä. Vaikka työttömyysprosentti on tälläkin hetkellä 10:n tuntumassa, kuntien ja yritysten ikärakenteen vanheneminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen ja muuttoliike johtavat hyvin nopeasti siihen, että työvoiman saatavuudesta tulee todellinen ongelma. Sellainen tulevaisuus, jossa kaksi kolmasosaa työmarkkinoille tulevista nuorista siirtyisi kaupungin palvelukseen, ei ole kunnallisten palvelujen rahoituksen näkökulmasta mahdollinen.
Toinen haaste liittyy osaamisen kehittämiseen. Kaikissa esillä olleissa vertailuissa parhaiten ovat menestyneet ne paikkakunnat, joilla on tarjota monipuolisia koulutusmahdollisuuksia sekä nuorten ihmisten ja perheiden viihtyvyyttä tukevia palveluja. Tässä asiassa maantiede ja väestökehitys eivät tue omia pyrkimyksiämme, mutta asian edessä ei saa lannistua. Kaakkois-Suomen korkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen on koulutuspalvelujen turvaamisen näkökulmasta välttämätöntä.
Kolmas vakava kysymys liittyy elinkeinopolitiikkaan ja yrityspalveluihin. Tulosten perusteella voidaan kysyä, onko resurssit oikein kohdennettu. Vastaako osaaminen ja palvelutarjonta asiakkaiden tarpeita?
Kymenlaakson kaupunkien strategioista löytyy useita sellaisia tavoitteita, joiden toteuttamiseen olisi voimien ja osaamisen yhdistämisen kautta saatavissa lisää panoksia ja vaikuttavuutta. Esimerkkeinä näistä jokivarren metsäteollisuuden uudistumisen tukeminen, logistiikka sekä alueen markkinointi erityisesti Venäjän suuntaan. Tämän huomion ovat myös yritykset tehneet ja tuoneet keskusteluun. Onkin perusteltua syytä kysyä, kannattaisiko myös näitä yhteistyömahdollisuuksia tutkia nykyistä vakavammalla otteella.
Hyvät yrittäjäjuhlan osanottajat,
Alueen haasteista huolimatta on syytä katsoa positiivisesti eteenpäin. Jokivarren metsäteollisuus on ennenkin kokenut kriisejä – ja uudistunut. Tänä päivänä nousua haetaan energiatuotannosta, biopolttoaineista tai vaikkapa datakeskuksista. Alueen talous on myös saanut uusia tukijalkoja. Tästä on konkreettisena esimerkkinä puolustushallinnon palvelujen vahvistuminen erityisesti tämän hallituskauden aikana.
Kymenlaakson logistinen asema tulee entisestään vahvistumaan kun yhteydet ympäröiviin keskuksiin paranevat. Pietarin nopean junayhteyden arvioidaan kasvattavan matkustajamäärän kolminkertaiseksi seuraavien viiden vuoden kuluessa. Kasvavat asiakasvirrat luovat uutta kysyntää mm. majoituspalveluille. Muitakin uusia avauksia on vireillä. Onnistuminen alueen vahvuuksien hyödyntämisessä edellyttää jatkossa voimien kokoamista, osaamisen vahvistamista ja määrätietoista työtä – sekä vähän parempaa itseluottamusta. Siinäkin meillä kymenlaaksolaisilla on parantamisen varaa.
Tänä iltana emme kuitenkaan ole tulleet laatimaan strategioita tai tekemään politiikkaa. Tänään on yrittäjäjuhlan aika. Omasta ja Kouvolan kaupungin puolesta toivotan teille kaikille oikein hauskaa iltaa, tsemppiä omassa työssänne sekä hyvää ja kaikin tavoin menestyksellistä syksyn aikaa.
Tulosta