27.1.2011
Kymenlaakson kauppakamari julkisti lokakuun alussa suhdannekatsauksen, jossa arvioi-daan Kymenlaakson yritystoiminnan tilaa ja odotuksia. Katsauksen yleiskuva on positiivinen. Alu-een vienti on lähtenyt kasvuun ja se on vetänyt maakunnan teollisuuden nousuun. Venäjän talouden elpyminen on tuonut kysyntää Kymenlaakson kaupalle ja liikenteelle. Taantuman vaikutus pal-veluihin; kauppaan, majoitus- ja ravitsemistoimintaan sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluihin jäi pelättyä pienemmäksi. Menetettyjen metsäteollisuustyöpaikkojen tilalle on onnistuttu luomaan uutta teollista toimintaa ja teollisuus tutkii aktiivisesti myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Vaikka uutiset ovat pääosin myönteisiä, huoliakin on ilmassa. Talouden elpyminen ja teollisuustuo-tannon kasvu eivät ole heijastuneet työvoiman kysyntään toivotulla tavalla. Teollisuuden rakenne-muutos on kohdellut Kouvolan seutua rajulla tavalla viimeisten vuosikymmenten aikana. Nuori vä-estö on muuttanut työn perässä maailmalle ja jäljellejäänyt väki on keskimääräistä iäkkäämpää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa nopeasti ja kaupungin talous on tiukoilla. Toimialajär-jestelyt ja paperituotannon ylikapasiteetin purkaminen voivat vastaisuudessakin kohdis-tua Kouvolaan. Työttömyysprosentti on edelleen huolestuttavan korkealla ja erityisesti nuorten työl-lisyystilanne on vaikea.
Palvelujen kehitys vahvistaa Kouvolan alueellista asemaa
Haasteiden edessä ei saa alistua. Kouvolan alueen palvelut kehittyvät ripeästi. Varuskuntien työ-paikkamäärä on pian metsäteollisuuden tasolla. Talouden epävarmuuden vielä jatkuessa on ilah-duttavaa, että pitkään vireillä olleet kaupan investoinnit ovat lähteneet ripeästi liikkeelle. Osuus-kauppa Ympäristön Prisman laajennus sekä Keskon Tervaskankaan hanke lisäävät kaupan myyn-tipinta-alaa lähes 80.000 neliömetrillä. Kauppakeskusten on pelätty vaikuttavan kielteisellä tavalla Kouvolan keskustan vetovoimaan. Huoli on aiheellinen. Kilpailutilanteen muuttuminen edellyttääkin kaupungilta, yrittäjiltä ja kiinteistönomistajilta yhteisiä toimenpiteitä, joilla haasteisiin vastataan.
Sokoksen paluu keskustaan sekä Manskin kauppakeskuksen laajennus ovat hyviä esimerkkejä toimenpiteistä, joilla keskustan roolia erikoistavarakaupan ja muiden henkilökohtaisten palvelujen tarjonnassa vahvistetaan. Muitakin hankkeita on vireillä. Huolena on, että keskustan kehittäminen etenee sirpaleisesti kiinteistö kerrallaan. Kokonaiskuvan puuttuessa toiminnallisuus kärsii, syner-giaedut hankkeiden välillä menetetään ja kaupunkikuva sekä ympäristön laatu kärsivät.
Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen ja liikenneverkoston uudistuminen ovat osaltaan muutta-massa Kaakkois-Suomen kaupunkien ja kaupunkikeskustojen keskinäistä työnjakoa. Kouvolan yhdyskuntarakenne tiivistyy ja aluekeskusten työnjako rajojen sisällä selkiintyy. Vaikutusalueen väestöpohja luo edellytyksiä myös uusille palveluille. Kauppakeskukset vetävät lähelleen muuta yritystoimintaa. Kaupan investoinnit kertovat osaltaan uskosta Kouvolan vahvistuvaan asemaan. Tätä muutosta tukee osaltaan Helsingin ja Pietarin välisen nopean ratayhteyden avautuminen jou-lukuussa. VR arvioi rataosan matkustajamäärän kolminkertaistuvan seuraavien viiden vuoden ku-luessa. On myös meistä itsestämme kiinni, kuinka moni matkustajista pysähtyy työnsä tai ostos-tensa takia Kouvolassa.
Uusi ote keskustan kehittämiseen
Kouvolalla on nyt "tuhannen taalan paikka" uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Tämä edel-lyttää sellaisen uuden ja ennakkoluulottoman keskustavision rakentamista, joka tukee Kouvolan asemaa Kaakkois-Suomen keskuksena ja liikenteen solmukohtana sekä kytkee toiminnallisesti toisiinsa Kouvolan keskustaympäristön keskeiset vetovoimatekijät. Nämä muodostu-vat erikoiskaupan ja palvelujen ydinalueesta, joka sijoittuu asemanseudun ja Manskin ympäristöön, Kasarminmäen koulutus- ja kehittämistoimintojen keskittymästä sekä "turvallisuus- ja hyvinvointi-vyöhykkeestä", joka pitää sisällään poliisi- ja oikeustalon, pelastus- ja hälytyskeskuksen sekä Koti-harjun alueen, joka on arvioitu tulevan sairaalan ja siihen tukeutuvien palvelujen ensisijaiseksi si-joittumisalueeksi.
Tavoitteet pitää asettaa riittävän korkealle, jotta "hyvän kierre" voidaan synnyttää. Keskustan uuden tulevaisuudenkuvan rakentaminen edellyttää kaikilta osapuolilta; paitsi kaupungilta, myös yrityksiltä ja kiinteistönomistajilta yhteistä näkemystä sen tarpeesta ja tarvittavista toimenpiteistä, yhteistä strategiaa, jolla toteuttamisessa edetään sekä sellaista organisaatiota, jolla on edellytyksiä vision toteuttamiseen.
Lauri Lamminmäki
kaupunginjohtaja
Tulosta