Kouvolan kaupungin tervehdys, kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki
Arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat,
Minulla on ilo tuoda Kouvolan kaupungin tervehdys tähän opistotyön 90-vuotisjuhlaan. Tapahtuma on merkittävä paitsi meille kouvolalaisille, myös laajemmin koko kansalaisopistoväelle. Kansalaisopistosta on uudessa Kouvolassa kehittynyt nopeasti kaiken kansan ja kaiken- ikäisten kansalaisten opinahjo. Toiminta on sisällöllisesti ja alueellisesti monipuolista. Se tukee monin tavoin uuden kaupungin rakentamista.
Tällä hetkellä opistossa on 18 000 kurssilaista, ts. noin viidesosa uuden Kouvolan asukkaista. Ikähaarukka on alle kouluikäisistä yhdeksänkymppisiin. Alueellisesti toiminta kattaa koko Kouvolan alueen. Opetustarjonta sisältää opistotyön perinteisten alueiden ohella monia sellaisia kursseja, jotka vastaavat myös yhteiskunnan ajankohtaisiin muutoshaasteisiin. Opistotyö sitoo paitsi opiskelijat, myös vapaaehtoissektorin ja järjestöt uuden Kouvola-yhteisön rakentamiseen. Kaupungin oman toiminnan keskittyessä tulevaisuudessa entistä enemmän lakisääteisten perustehtävien järjestämiseen, opistotyön merkitys tulee entisestään korostumaan.
Opistotyö toimii myös hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kuntien yhdistymiseen liittyvät haasteet voidaan kohdata. Muutos on nähty mahdollisuutena. Opetuksen kehittämisen lähtökohtana ovat kuntalaisten tarpeet. Hallintoa on tehostettu ja haja-asutusalueiden kurssitarjontaa kasvatettu. Opiskelijoita on nyt enemmän kuin yhdistetyissä opistoissa kävi aikaisemmin. Ihmiset liikkuvat joustavasti yli kuntarajojen mieleisensä kurssitarjonnan perässä. Toiminta poistaa raja-aitoja ja tukee osaltaan yhteenkuuluvuutta sekä uuden kaupungin identiteetin rakentamista.
Opistotoiminta Kouvolassa käynnistyi Kymiyhtiön siipien suojassa. Tehdas oli kannatusyhdistyksen kantavana voimana, kun opistotoimintaa seudulla käynnisteltiin. Perustavassa kokouksessa päätettiin, että opiston tulisi toimia kolmiosaisena: Kouvolassa, Kymin- ja Kuusankosken tehtailla sekä Voikkaalla. Vuoden 1946 lopulla tehtiin päätös opiston jakamisesta omiksi kunnallisiksi opistoiksi ja vuoden 1947alusta opistot aloittivat Kouvolan ja Kuusankosken työväenopistoina. Kouvolan työväenopisto muutti 1964 nimekseen Kouvolan kansalaisopisto. Elimäelle oma kansalaisopisto saatiin syksyllä 1969 ja Valkealaan 1972. Kuntien yhdistymisen myötä ympyrä sulkeutui ja hallinto palasi yhden katon alle.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kehitys kohti seudullisia, laajan väestöpohjan kansalaisopistoja näyttää jatkuvan. Muutoksen yhteydessä on syytä käydä periaatteellista keskustelua kansalaisopiston tehtävistä, arvoista ja asemasta. Tässä yhteydessä on myös huolehdittava siitä, että opistopalvelujen alueellinen saatavuus turvataan, vaikka hallinnon rakenteet keskittyvät.
Kansalaisopistotoiminnan legitimiteetti ja arvostus nojaavat vahvasti paikallisuuteen ja siihen kuinka toiminta huomioi alueelliset tarpeet. Opiston perustamiskirjojen mukaan ”tarkoitus oli levittää yleistä valistusta herättämällä ennen kaikkea yhteiskunnallisia harrastuksia sekä myös edistämällä mielenkiintoa kodin hoitoon ja kodin talouteen”. Opetus oli alussa suurelta osin luentotoimintaa, myöhemmin mukaan tulivat myös illanvietot ja keskustelutilaisuudet. Tänä päivänä toiminta on paljon monimuotoisempaa. Luovuudelle on annettu paljon tilaa opetuksen suunnittelussa. Hienoina esimerkkeinä tästä ovat vaikkapa sosiaalisen median kokeilut tai ”puupalttookurssi”, joka tarjoaa mahdollisuuden paitsi puusepäntaitojen kartuttamiseen, myös elämän tarkoituksen syvempään pohdintaan. Luovuus on epäilemättä vahvuus myös tulevaisuudessa toimintaa kehitettäessä.
Kouvolan kansalaisopiston historia kytkeytyy vahvasti alueen teolliseen historiaan sekä teollistumisen mukanaan tuomien ilmiöiden käsittelyyn. Työssä oli vahva sosiaalipoliittinen painotus. Tänä päivänä voidaan kysyä, mikä on kansalaisopiston rooli alueen rakennemuutoksen hallinnassa. Voisiko se nykyistäkin vahvemmin panostaa yhteisön koossapitämiseen sekä perheiden ja yksilöiden elämänhallinnan tukemiseen? Terveyden ja terveellisten elämäntapojen edistäminen on kaupungin keskeinen strateginen tavoite ja opistotyö voi osaltaan tukea tämän tavoitteen saavuttamista.
Arvoisa yleisö ja hyvä opistoväki,
Haluan kaupungin puolesta onnitella 90-vuotiasta kansalaisopistoa. Työnne alueen ja sen asukkaiden hyväksi on tärkeää. Kansalaisopiston tehtävä sivistyksellisen tasa-arvon puolestapuhujana ja toteuttajana on merkittävä. Yhteiskunnan muutos on nopeaa ja opistotyöllä on jatkossakin tärkeä rooli muutosten tukemisessa ja hallinnassa.
Tulosta