Kymijoen kiehtova kulttuurihistoria tarinoineen ja murrealueineen on lisäksi historiallinen rajajoki, joka syntyi noin 6.000 vuotta sitten. Kymijoki – Kymenlaakson valtavirta, jonka alkulähteet ovat kaukana Oulun läänissä, on Vuoksen ja Kemijoen vesistöjen jälkeen Suomen kolmanneksi suurin vesistö. Noin 20 kilometriä ennen merta Kymijoki haarautuu ja upean suiston muodostaen laskee Suomenlahteen viitenä haarana. Monipuolisen kuvan saa Kymijokea veneellä tai jopa kumilautalla koskenlaskuna laskien. Tähän on nykyisinkin kaupunkilaisilla mahdollisuudet alan yrittäjien myötävaikutuksella ja tulevan Kymijokipäivän tapahtumissa.
Kymijoen rannoilla on aina ollut - esihistorian löydökset vakuuttaen – asutusta, myöhemmin kyliä, kaupunkeja teollisuuslaitoksia ja viljavia peltoja, mutta myös lähes koskemattomia erämaa-alueita. Kymijoen valjastettujen koskien voimalat tuottavat hyvinvointia asukkailleen. Kymijoen vesitilannetta tarkkaillaan nykyisin mielenkiinnolla, onhan joki kasvava matkailukohde, joka tuo työtä ja toimeentuloa.
Jo yli kymmenen vuoden ajan Kymijokipäivänä erilaiset yhteisöt haluavat järjestää elämyksiä, virkistäytymistä, kauniin luonnon kokemista ja rakennetun ympäristön ohella vielä vapaina kuohuvia koskia ja erämaatunnelmaa. Lapsiperheille Kymijokea ja sen rantamaita halutaan tarjota jännittävänä ja monipuolisena seikkailukohteena.
Tänä vuonna erityisesti eri-ikäiset musiikin ystävät voivat kokoontua Kouvolan kaupungissa Anjalan, Korian ja Valkealan Repoveden kansallispuiston Kuutinlahden rannoilla nauttimaan monipuolisesta konserttitarjonnasta. Jokiveneretkille viedään halukkaita tapahtumien aikana.
Lisätietoja:
Kouvolan kaupungin kulttuuritapahtumatuotanto,
kulttuurituottaja Jaana Vuorio-Palmumaa,
puhelin 020 615 8591, 0400-802 598
jaana.vuorio-palmumaa(at)kouvola.fi
Tulosta