Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta pois lukien presidentinvaali.

Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Esimerkiksi äänioikeudelle eduskuntavaaleissa on vain kaksi edellytystä: 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus.

Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin äänestäjällä on käytettävissään yksi ääni.

Oikeusministeriö vastaa vaalilainsäädännön valmistelusta sekä vaalijärjestelmän ja vaalitietojärjestelmän kehittämisestä.

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) huolehtii äänioikeusrekisterin perustamisesta, äänestysaluejaotuksen rekisteröinnistä ja äänestyspaikkarekisterin pitämisestä. DVV ottaa äänioikeusrekisteriin äänioikeutettujen tiedot sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä seitsemän viikkoa ennen vaalipäivää. DVV laatii jokaisesta äänioikeusrekisteriin otetusta ilmoituskortin, joka lähetetään viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa joko postitse tai Suomi.fi-palveluun. Lähes miljoona äänioikeutettua saa ilmoituksen äänioikeudestaan sähköisesti Suomi.fi -palvelun kautta, mikäli on ilmoittanut haluavansa julkishallinnon viestit sähköisesti. Suomi.fi-palveluun tulevasta viestistä saa ilmoituksen omaan sähköpostiinsa. Jos on ladannut Suomi.fi-sovelluksen, saa viesteistä myös niin sanotun push-ilmoituksen puhelimeensa.

Kunkin kunnan keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien yleisjärjestelyistä kunnassa. Kuntavaaleissa se huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloslaskennasta.

Päivitetty 8.3.2024

Sivun alkuun