1. Hyvät kaupunkilaiset.
Tänään Espoossa tapahtunut ammuskelu on johtanut kuuden ihmisen traagiseen kuolemaan. Suru koskettaa meitä kaikkia, emmekä voi ymmärtää miten tällaista voi tapahtua. Esitän surunvalitteluni ja syvän osanottoni menehtyneiden omaisille ja toivon voimia kestää. Historian lehti kääntyy pian uudelle vuosiluvulle, samalla kirjoitetaan osa Kouvolan historiaa. Tulee kuluneeksi 50-vuotta kaupunkioikeuksien saamisesta ja yksi vuosi nykyisen Kouvolan syntymästä. Jotkut saattavat kysyä, onko tässä jotakin juhlimisen arvoista. Onko uuden kaupungin muodostaminen onneksi seutukunnalle ja sen asukkaille. 2. Onko uuden kaupungin organisaatiossa tehdyt päätökset riittävän kauaskantoisia. Vahvistavatko ne tulevaisuuden näkymiämme. Kokemus osoittaa, että pikavoittoja ei ole odotettavissa, edessä on monia haasteita joihin ei ole vielä vastausta jos sellaiseksi ei lasketa hyvää yhteistyötä. Skeptisesti muutokseen suhtautuville haluan sanoa, että lähes kaikki ongelmat jotka liittyvät kuntien nykyiseen tilaan olisivat olleet edessä vaikka ei uutta kaupunkia olisi syntynytkään. Ne eivät siis ole seurausta uuden kaupunkiorganisaation synnystä, eikä sen tekemistä päätöksistä. Ne ovat, suurelta osin ulkopuolisten tekijöiden seurausta, joihin kaupungin on tavalla tai toisella sopeuduttava. 3. Tosiasia on, että kuntien taloudellinen liikkumavara on useasta syystä käynyt yhä ahtaammaksi, samalla kun niille on säädetty valtiovallan toimesta uusia tehtäviä ja velvollisuuksia. Juuri näistä haasteista selviämiseksi kuntareformi kävi tarpeelliseksi. Suuruuden filosofia sinänsä ei ole ratkaisu olemassa oleviin ongelmiin, mutta yhteisen näkemyksen muodostaminen seudun kokonaisvaltaisesta kehittämistarpeesta voi toteutua uusilla järjestelyillä hajautettua organisaatiota paremmin. Ilman yhteistä näkemystä emme onnistu kääntämään kehityksen suuntaa. Ymmärrän näkemyksiä joita kaupungin reuna-alueilta on tullut. Kaupunkia on kehitettävä kokonaisuutena. 4. Koko kaupungin alue on otettava huomioon. Vain siten syntyy edellytyksiä kuntalaisten saamiseksi mukaan muutokseen. Yksi suurimmista haasteistamme liittyy muuttotappion kääntämiseen muuttovoitoksi. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten palveluverkon kattavuus ja toimivuus, koska sillä on kuntalaisen viihtyvyyden sekä kotipaikan valinnan kannalta suuri merkitys. Palveluverkon toimivuus muodostuu monista eri tekijöistä, kuten tarjolla olevista työpaikoista, hyvästä terveydenhuollosta, kulttuuri - ja vapaa-aika tarjonnasta, koulupalveluista, sekä muista kunnallisista ja yksityisistä palveluista. Juuri tämä on se osa-alue jota kaupungissa on arvioitava, suunnan kääntämiseksi. 5. Se on keskeinen osa kaupunkikuvaa. Näitä osa alueita on ryhdytty selvittämään, osasto on tehty myös päätöksiä. Energiatoimi, elinkeinotoimi, terveydenhuoltojärjestelmä, palveluorganisaation uudistus ovat pisimmälle vietyjä, mutta on paljon muutakin. Kaupungin hallinto-organisaatio on tarttunut asioihin hyvän yhteistyön ilmapiirissä, vahvalla määrätietoisella otteella, tavoitteena kaupunkikokonaisuus, jossa asukkailla on hyvä asua ja elää. Haaste on vaativa, eikä siinä voi onnistua jos koko toimintakulttuuri ei muutu. Hyvää esimerkkiä tässä mielessä on näyttänyt kulttuuritoimi, se on onnistunut erinomaisesti luomaan entiset kuntarajat ylittävää, koko maakuntaankin ulottuvaa toimintaa. 6. Hyvät kuulijat Vuosi 2010 on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi. Se koskettaa myös hyvinvointivaltiona tunnettua Suomea. Emme saa ummistaa silmiämme siltä tosiasialta, että suhteellinen köyhyys ja tuloerot lisääntyvät ja seuraukset näkyvät. Suomessa tuloerojen kasvu on ollut 1990 – luvun puolivälin jälkeen nopeampaa kuin missään muussa OECD maassa. Ongelmaa ei helpota menossa oleva maailmanlaajuisen talouslama. Jonot Kirkon, Pelastusarmeijan ja Hurstin ovilla kasvavat. Onko meidän pakko tähän tyytyä? Eikö yhteiskunnalla ole vastuu kaikkien kansalaisten turvaverkosta, joka alkaa mureta? 7. Valitettavasti joulun alla julkaistu SATA-komitean raportti ei ole tähän vastaus. Ongelmien laadusta kertoo se, että nykyisin suurin syy eläkkeelle siirtymiseen sekä moniin ongelmiin löytyy masennuksesta ja mielenterveyden järkkymisestä. Hyvät kaupunkilaiset, hyvät ystävät. Kiittäessäni teitä kuluneesta vuodesta ja toivottaessani Hyvää Uutta Vuotta toivon, että meistä kukin omalla tavallaan tekisi tulevana vuonna hyviä tekoja vähäosaisten kansalaisten auttamiseksi. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Valto Koski
Tulosta